Norjan lapsilaissa (42 a §) on ollut säännös vanhemman velvollisuudesta ilmoittaa vähintään 6 viikkoa etukäteen muuttoaikeistaan, jos tapaamisoikeus on vahvistettu. Säännöksen esitöissä todetaan, että ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti voi olla osoitus osapuolen yhteistyökyvyistä ja siitä, miten hän huolehtii lapsen yhteydenpidosta molempiin vanhempiin. Tämä on yksi seikka, jonka tuomioistuin ottaa huomioon arvioidessaan lapsen edun mukaista ratkaisua. Keväällä 2017 hyväksytyn lainmuutoksen myötä määräaikaa pidennettiin kolmeen kuukauteen. Ilmoitusvelvollisuuden rikkominen ei johda suoraan sanktioon.
Ranskan siviililain mukaan kummankin vanhemman on ylläpidettävä henkilökohtaisia suhteitaan lapseen ja kunnioitettava lapsen suhdetta toiseen vanhempaan (Code Civil, 373—2 artikla). Ranskan siviilioikeudellisia täytäntöönpanomenettelyjä koskevan lain (Code des procédures civiles d’exécution français, L 131—1 — 131—4) mukaan tuomari voi asettaa päätöksen täytäntöönpanon turvaksi sakon uhan. Säännöstä on käytetty esimerkiksi tapaamisoikeutta koskevissa päätöksissä. Valmisteilla olevan lainsäädäntöehdotuksen mukaan tarkoituksena on täsmentää, että tämä yleisesti siviilioikeudellisia asioita koskeva mahdollisuus koskee myös tapaamisoikeutta koskevia päätöksiä.
Tanskan vanhempainvastuulaissa (19 §) vanhemmille on asetettu yhteinen velvollisuus huolehtia tapaamisoikeuden toteutumisesta ja lapsen kuljetuksesta tapaamisiin. Tapaamisoikeutta koskevaan perustepäätökseen ei voi liittää sakon uhkaa.
Norjan lapsilain 42 §:ssä säädetään molemmille vanhemmille vastuu tapaamisoikeuden toteutumisesta. Lapsilain 44 §:n mukaan molemmat vanhemmat vastaavat tapaamiskustannuksista suhteellisin osuuksin tulojensa mukaan. Kustannuksiin luetaan lapsen matkan lisäksi lapsen viemisestä tai noutamisesta aiheutuvat toisen vanhemman kustannukset. Ainakin tietyissä tilanteissa päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Tapaamisoikeutta koskevaan perustepäätökseen ei voi liittää sakon uhkaa.
Saksan siviilikoodin (§ 1684 BGB) mukaan lapsella on tapaamisoikeus kumpaankin vanhempaansa ja kummallakin vanhemmalla on tapaamisoikeus ja -velvollisuus lapseen nähden. Edelleen säännöksen mukaan vanhempien on pidättäydyttävä kaikesta, mikä vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman välistä suhdetta tai kasvatusta. Jos vanhempi jatkuvasti ja toistuvasti rikkoo tätä velvoitetta, tuomioistuin voi nimetä erityisen valvojan valvomaan tapaamista. Saksan siviiliprosessilain (§ 888) mukaan päätöksen toteutumisen turvaksi voidaan asettaa sakon uhka.
Ruotsin lainsäädännössä ei ole velvollisuutta ilmoittaa asuinpaikan muutoksesta. Norjan, Tanskan ja Ranskan lainsäädännössä ilmoitusvelvollisuudesta on säädetty. Sen rikkomiselle ei ole suoranaista sanktiota.
Tanskan vanhempainvastuulaissa (18 §) on säännös vanhemman velvollisuudesta ilmoittaa vähintään 6 viikkoa etukäteen toiselle vanhemmalle omasta tai lapsen muutosta toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille.
