Lakimies Helsinki

Velkajärjestelyhakemus

Edunvalvonta Uusikaupunki


Ruotsissa yhteishuoltajat voivat sopia vuoroasumisesta (växelvist boende) ja sosiaalilautakunta voi vahvistaa sopimuksen. Vuodesta 1998 lukien tuomioistuimet ovat voineet määrätä vuoroasumisesta silloin, kun se on lapsen edun mukaista, jopa vanhempien toivomusten vastaisesti. Oikeuskäytännössä edellytyksenä on ollut muun muassa, että vanhemmat asuvat lähellä toisiaan ja tulevat toimeen keskenään.


Norjassa hyväksyttiin keväällä 2017 lapsilain muutos, jonka valmistelussa harkittiin vuoroasumisjärjestelyn ottamista lain lähtökohdaksi. Lausuntokierroksen jälkeen tästä vaihtoehdosta luovuttiin, sillä vuoroasumisen ei haluttu olevan automaattinen ratkaisu myös riitaisissa tapauksissa. Lain 36 §:n 1 momentin sanamuotoa muutettiin kuitenkin siten, että vuoroasumisjärjestely mainitaan lainkohdassa ensin. Kyse on pikemminkin asenteita luovasta kuin sisällöllisestä muutoksesta — esitöissä korostetaan, että lapsen etu ratkaisee asumismuodon.

Kankaanpään Oikeusaputoimisto


Myös keväällä 2017 hyväksyttyä uutta väestörekisterilakia koskevassa hallituksen esityksessä (Prop. 164 L 2015—2016, Lov om folkeregistering) todettiin, että muun muassa lapsen vuoroasumista koskevissa tilanteissa olisi hyödyllistä kirjata väestötietojärjestelmään tieto lapsen tosiasiallisesta asumisesta kahdessa osoitteessa, vaikka vain yksi osoite voikin olla väestötietojen perusteena. Tieto vuoroasumisesta toisessa osoitteessa voitaisiin lisätä esimerkiksi lisätietona vakituiseen osoitteeseen.

Kankaanpään Oikeusaputoimisto
Etelä Pohjanmaan Oikeusaputoimisto

Etelä Pohjanmaan Oikeusaputoimisto


Ruotsissa lapsilisää ja elatustukea on mahdollista saada, vaikka lapsi ei olisikaan kirjoilla vanhemman luona. Molemmat etuudet on myös mahdollista jakaa vanhempien kesken vuoroasumistilanteessa.

Konkurssituomiot


Ruotsin vanhemmuuslaissa (6 luvun 15 §) asetetaan molemmille vanhemmille yhteinen vastuu huolehtia siitä, että lapsen oikeus tavata sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu, toteutuu mahdollisimman pitkälle. Lisäksi laissa asetetaan lapsen kanssa asuvalle vanhemmalle velvollisuus antaa lapsesta tietoja, jotka helpottavat tapaamisoikeuden toteutumista. Vanhemmuuslain 6 luvun 15 b §:n mukaan lapsen kanssa asuvan vanhemman on osallistuttava lapsen ja toisen vanhemman välisiin tapaamiskustannuksiin. Kustannustenjaossa otetaan huomioon vanhempien taloudellinen tilanne ja muut olosuhteet. Kustannustenjakoa koskevaa päätöstä tai sopimusta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat muuttuneet. Vanhemmuuslain 6 luvun 20 ja 21 §:n mukaan tuomioistuin voi hakijan pyynnöstä huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta koskevassa päätöksessä tai väliaikaisessa määräyksessä velvoittaa vastapuolen sakon uhalla luovuttamaan lapsen, jos siihen on erityisiä syitä.

Konkurssituomiot
Avioeroon Tuomitseminen

Avioeroon Tuomitseminen



Tanskassa ei ole säännöksiä vuoroasumisesta, mutta tapaamisoikeus voidaan määrätä hyvin laajaksi (50/50). Jos vanhemmat eivät pääse asumisesta yhteisymmärrykseen, mutta toinen vanhemmista toivoo vuoroasumista, voi viranomainen vahvistaa tällaisen järjestelyn. Edellytyksenä on, että järjestely toimii käytännössä lapsen kannalta. Tavallista on edellyttää myös, että vanhemmat asuvat lähellä toisiaan. Lapsen arki ei saa olennaisesti muuttua sen mukaan, kumman vanhemman luona tämä asuu.

Lahjanlupaus


Lapsella voi kuitenkin olla vain yksi asuinpaikka väestörekisterissä. Lapsen asuinpaikan kirjaamisesta vuoroasumistilanteissa on säädetty väestökirjanpitolaissa (Folkbokföringslag, 1991:481). Lisäksi Skatteverket on antanut asiasta tarkemman ohjeen. Myös Ruotsissa on lähtökohtana, että lapsen huoltajat saavat päättää, kumman luokse lapsi kirjataan asumaan (lain 7 a §), jos lapsi oleskelee molempien luona suunnilleen yhtä paljon ja vanhemmat pääsevät asiasta yhteisymmärrykseen. Jos nämä kriteerit eivät täyty, lapsi kirjataan Skatteverketin ohjeen mukaan asumaan sen vanhemman luokse, jonka luona tämä asuu enemmän. Jos lapsi kuitenkin asuu yhtä paljon molempien vanhempiensa luona, hänet pidetään kirjoilla vanhempien viimeisessä yhteisessä asunnossa, vaikka lapsi viettäisikin enemmän aikaa toisessa asunnossa. Viime kädessä Skatteverket ratkaisee, minne lapsi kirjataan asumaan. Arviossa otetaan mukaan kokonaistilanne, pysyvyys ja lapsen aiempi asuinpaikka.

Lahjanlupaus