Isyyden kumoamiskanteen voivat nostaa joko aviomies tai isyyden tunnustanut mies, äiti tai lapsi. Kanteen voi nostaa myös mahdollinen isä, jos hän 1) antaa valaehtoisen todistuksen siitä, että hän on ollut yhdynnässä äidin kanssa hedelmöittymisen aikana, 2) lapsen ja lapsen oikeudellisen isän välillä ei ole tosiasiallista sosiaalista perhesuhdetta, tai jos isä on kuollut, hänen kuolemansa hetkellä tällaista sosiaalista perhesuhdetta ei ollut ja 3) kantajan geneettinen isyys voidaan todentaa. Jos lapsen oikeudellinen isä on naimisissa lapsen äidin kanssa tai hän asuu samassa taloudessa lapsen kanssa, tämän oletetaan täyttävän sosiaalisen perhesuhteen edellytykset. Säännöksen tarkoituksena on suojata lasta vakiintuneiden perhesuhteiden katkeamiselta. Isyyttä ei voida riitauttaa, jos lapsi on syntynyt hedelmöityshoitojen tuloksena luovutetuista siittiöistä, jos lapsen vanhemmat ovat yhdessä suostuneet hedelmöityshoitoihin.
Lapsen oikeudellinen isä voi nostaa kanteen lasta vastaan. Äidin tai lapsen ollessa kantajia, kanne on nostettava isää vastaan. Mahdollisen isän on nostettava kanne lasta ja tämän oikeudellista isää vastaan. Jos kantajana oleva lapsi on alaikäinen, kannetta ajaa lapsen laillinen edustaja. Kanne voidaan nostaa vain, jos se on lapsen edun mukaista.
Isyys voidaan riitauttaa tuomioistuimessa kahden vuoden kuluessa siitä, kun riitauttamaan oikeutettu henkilö tuli tietoiseksi riitauttamisen perusteena olevista seikoista. Määräaika ei voi kuitenkaan alkaa, ennen kuin lapsi on syntynyt tai isyyden tunnustaminen on tullut voimaan. Lapsen oman kanneoikeuden kohdalla määräaika ei voi alkaa ennen kuin lapsi on tullut täysi-ikäiseksi. Tuolloinkin kahden vuoden määräajasta voidaan joustaa, jos erityisistä olosuhteista johtuu, että oikeustilan pysyttäminen ennallaan olisi lapselle kohtuutonta.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi vanhemmuuslaki ja muutettavaksi hedelmöityshoidoista annettua lakia. Isyyslaki ja äitiyslaki kumottaisiin. Lisäksi ehdotetaan vanhemmuuslain säätämisestä aiheutuvia välttämättömiä muutoksia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin, lapsen elatuksesta annettuun lakiin, rekisteröidystä parisuhteesta annettuun lakiin, oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annettuun lakiin, kansalaisuuslakiin, elatustukilakiin, sosiaalihuoltolakiin ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annettuun lakiin. Esityksessä ehdotetaan, että äitiys- ja isyyslait yhdistetään teknisesti. Samalla ehdotetaan tehtäväksi lakien soveltamiskäytännössä ilmenneet tarpeelliset tarkistukset.
Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi säännöksestä, jonka mukaan vanhemmuuden voi vahvistaa aikaisintaan 30 päivän kuluttua lapsen syntymästä, jos lapsi on tunnustettu ennen lapsen syntymää. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että ennakkotunnustamista koskevia asiakirjoja ei enää lähetetä äitiysneuvolasta lastenvalvojalle tarkistettaviksi, vaan ne lähetetään suoraan Digi- ja väestötietovirastoon odottamaan lapsen syntymää ja vanhemmuuden vahvistamista. Tätä varten luotaisiin sähköinen ilmoitusjärjestelmä. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi pienempiä muutoksia ja tarkennuksia vanhemmuuden selvittämisen käyttöalaa, selvittämisen keskeyttämistä, lapsen kuulemista sekä vanhemmuuden vahvistamista ja kumoamista koskeviin säännöksiin.
Hedelmöityshoidoista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että naispareille annetaan mahdollisuus valita hedelmöityshoitojen yhteydessä alkion muodostamiseen myös sellaisia siittiöitä, joiden luovuttaja on suostunut isyyden vahvistamiseen. Siittiöiden valinnasta riippuu, vahvistetaanko naisparille syntyvän lapsen toiseksi vanhemmaksi siittiöt luovuttanut isä vai toinen äiti.
Esitys on valmisteltu virkatyönä oikeusministeriössä. Valmistelun kuluessa on kuultu muun muassa seuraavia yhteistyö- ja sidosryhmätahoja tarpeellisten muutostarpeiden kartoittamiseksi sekä eri ratkaisuvaihtoehtojen löytämiseksi ja niiden vaikutusten arvioimiseksi: valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoministeriö, Digi- ja väestötietovirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala, Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala, Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, Lastenvalvojat ry, Sateenkaariperheet ry, Seta ry ja Monimuotoiset perheet –verkosto.