Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 27 päivänä marraskuuta 2016, jolloin direktiivi on pantava jäsenvaltioissa täytäntöön.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/48/EU oikeudesta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä sekä oikeudesta saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle osapuolelle ja pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä kolmansiin henkilöihin ja konsuliviranomaisiin, jäljempänä direktiivi tai avustajadirektiivi, annettiin 22 päivänä lokakuuta 2013. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 27 päivänä marraskuuta 2016.
Direktiivillä määritetään epäillyn tai syytetyn oikeutta avustajaan ja pidätetyn oikeutta yhteydenpitoon koskevat vähimmäisvaatimukset, joita on sovellettava rikosoikeudellisissa menettelyissä koko Euroopan unionin alueella.
Direktiivissä säädetään vähimmäissäännöistä. Direktiivin johdanto-osan kappaleen 54 mukaisesti jäsenvaltiot voivat laajentaa direktiivissä säädettyjä oikeuksia paremman suojan tason tarjoamiseksi.
Oikeusministeriön 1.6.2012 asettama neuvottelukunta luovutti 27.2.2013 ehdotuksensa oikeudenhoidon uudistamisohjelmaksi vuosille 2013—2025. Ohjelmaan sisältyi yhtenä toimenpide-ehdotuksena tuomioistuimien roolin tehostaminen oikeudenkäyntiavustajien työn laadun valvomisessa. Ohjelman mukaan voimassa oleva sääntely mahdollistaa avustajan palkkion alentamisen tai jopa sen määräämättä jättämisen, mikäli työn laatu ei ole asianmukaista. Neuvottelukunta katsoi kuitenkin, että osana tätä toimenpidettä myös lainsäädäntömuutosten tarvetta on harkittava. Myös oikeusavun kokonaissuunnitelmassa (Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 41/2015) ehdotetaan yhtenä toimenpiteenä lainmuutostarpeiden arvioimista tilanteissa, joissa avustajan työn laatu on heikko.
Vuoden 2014 alussa voimaan tulleessa esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistuksessa tarkennettiin sääntelyä, joka koskee oikeutta käyttää avustajaa esitutkinnassa. Esitutkintalain (805/2011) 4 luvun 10 §:n mukaan asianosaisella on oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa esitutkinnassa. Rikoksesta epäillylle on ilmoitettava mainitusta oikeudesta siten kuin luvun 16 ja 17 §:ssä säädetään. Esitutkintaviranomaisen on muutenkin selvitettävään rikokseen, rikoksen selvittämiseen ja asianosaisen henkilöön liittyvät seikat huomioon ottaen huolehdittava siitä, että asianosaisen oikeus käyttää avustajaa tosiasiallisesti toteutuu hänen sitä halutessaan ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sitä edellyttäessä. Esitutkintalain 7 luvussa säädetään avustajan läsnäolosta (7 luku 12 §) ja kysymysten tekemisestä kuulustelussa (7 luku 17 §).
Voimassa olevassa esitutkintalaissa on pitkälti direktiiviä vastaavat säännökset avustajan käytöstä esitutkinnassa. Direktiivissä säädetään kuitenkin esitutkintalakia tarkemmin avustajan läsnäolon kieltämisen edellytyksistä. Direktiivi edellyttää esitutkintalain täydentämistä myös läsnäolokieltoa koskevien oikeussuojakeinojen osalta. Lisäksi direktiivi edellyttää esitutkintalain täydentämistä avustajan käyttöä koskevasta oikeudesta luopumisen osalta.