Oikeusaputoimistojen tulosohjausmenettely toteutetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa oikeusministeriö käy oikeusaputoimen johtajien kanssa piirien tulosneuvottelut ja oikeusaputoimen johtajan oman toimiston tulosneuvottelut. Tulosneuvotteluissa keskustellaan seuraavan vuoden tuottavuutta ja taloudellisuutta koskevista tulostavoitteista toimistokohtaisesti. Tulosneuvotteluissa neuvotellaan ja myönnetään oikeusapupiirikohtaiset määrärahat. Oikeusaputoimen johtaja tekee selvityksen piirinsä oikeusaputoimistojen työtilanteesta ja toiminnasta sekä tarpeista. Tulosneuvotteluissa sovitaan myös seuraavan vuoden henkilöstöresurssien määrästä ja oikeusaputoimen johtajan liikkumavarasta henkilöstön palkkaamisessa. Tulosneuvotteluista laaditaan tulostavoiteasiakirja, jonka oikeusministeriön edustaja ja oikeusapupiirin johtaja allekirjoittavat. Tulostavoiteasiakirja on viraston ja ministeriön välinen sopimus alkavan vuoden toiminnallisista tavoitteista myönnettävien määrärahojen puitteissa.
Valtion oikeusaputoimistoja on vuoden 2015 alusta lukien 27. Niillä on yhteensä 165 toimipaikkaa, joista vajaassa puolessa on henkilökuntaa jatkuvasti paikalla. Oikeusaputoimistot on jaettu kuuteen oikeusapupiirin, joiden alueella oikeusavun saatavuudesta vastaavat oikeusaputoimenjohtajat.
Edunvalvojan toimivalta riippuu annetun päätöksen sisällöstä. Edunvalvonta ei kuitenkaan koske arkipäivän asioiden hoitamista vaan merkittävämpiä valvottavan asioita kuten esimerkiksi työllistymistä, asumista ja viranomaisten kanssa toimimista. Holhouksesta annettu laki sisältää tarkemmat säännökset edunvalvojan oikeuksista ja velvollisuuksista.
Esityksessä ehdotetaan, että nykyiset kuusi oikeusapupiiriä muodostettaisiin virastoiksi ja että oikeusaputoimistot ja edunvalvontatoimistot muodostettaisiin rinnakkaisiksi toiminnoiksi. Samalla piirien nimet muutettaisiin oikeusapu- ja edunvalvontapiireiksi. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirissä sijaitsisi tietty määrä oikeusaputoimistoja ja edunvalvontatoimistoja, joilla olisi puolestaan tietty määrä toimipaikkoja. Toimipaikkoja ei uudistuksen yhteydessä lakkautettaisi. Tarkemmin oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä ja niiden toimistoista ja toimipaikoista sekä niistä kunnista, joiden edunvalvontapalveluista oikeusapu- ja edunvalvontapiiri vastaa, säädettäisiin oikeusministeriön asetuksella.
Työryhmä järjesti valmisteluvaiheessa ennen mietinnön valmistumista johtaville julkisille oikeusavustajille ja johtaville yleisille edunvalvojille kuulemis- ja infotilaisuuden.
Esitys vaikuttaisi nykyisten hallintotehtävistä vastaavien henkilöiden (johtavat julkiset oikeusavustajat, johtavat yleiset edunvalvojat sekä osasto-/hallintosihteerit) työtehtäviin sekä tästä johtuen palkkaukseen.
Johtamisen ja hallinnon keskittämisen myötä johtaminen muuttuu ammattimaisemmaksi ja tehokkaammaksi. Tämä tehostaa toimintaa ja tuo siten rationalisointihyötyjä. Toiminnan tehostaminen hillitsee kustannusten menopainetta. Toimintaa kehittämällä turvataan myös toiminnan laadun pysyminen hyvällä tasolla. Väestön ikääntyminen ja samanaikainen vaurastuminen kasvattaa edunvalvontapalveluiden kysyntää. Oikeusaputoimistojen henkilöstöä on vähennetty aikaisempina vuosina yli 10 prosenttia. Uudistus on välttämätön ottaen huomioon oikeusavun huomattava henkilöstövähennys ja edunvalvonnan kasvava kysyntä. Toimintaa kehittämällä pyritään vastaamaan kasvavaan kysyntään.
