Oikeusneuvonta Maksuton

Oikeusaputoimisto Ilmainen

Asiassa on kysymys ensiksi siitä, onko A:lla ollut oikeusapulain 1 §:n mukaan oikeusavun yleisenä edellytyksenä oleva asiantuntevan avun tarve. Jos tähän kysymykseen vastataan kieltävästi, kysymys on siitä, onko edellytykset lakkauttaa A:lle myönnetty oikeusapu ja mistä alkaen sekä onko hänelle määrätyllä avustajalla oikeus palkkioon ennen oikeusavun lakkauttamispäätöstä suorittamistaan toimenpiteistä.

Valituksessaan hovioikeudelle A vaati ensisijaisesti, että oikeusapu myönnetään myös siltä osin kuin vakuutusyhtiö oli ilmoittanut kuittaavansa suorittamastaan korvauksesta maksamattomat vakuutusmaksut 646,84 euroa. Toissijaisesti A vaati, että oikeusapu myönnetään koskemaan rajoituksetta koko asiaa.

Tapaturmalautakunta on hallintolainkäyttölain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu lainkäyttöviranomainen. Tapaturmalautakunnassa tapahtuneen käsittelyn osalta on siten kysymys sellaisista julkisen oikeusavustajan toimenpiteistä, joihin ei voitaisi määrätä yksityistä avustajaa. Tässä suhteessa tapaturmalautakunnassa tapahtuva asian käsittely on oikeusapulaissa rinnastettu hallintomenettelyyn. Julkisen oikeusavustajan hallintoasioissa tai muissa niin sanotuissa ulkoprosessuaalisissa asioissa antama oikeusapu on yhteiskunnan tarjoamaa peruspalvelua, josta aiheutuvat kustannukset, siltä osin kuin ne eivät kuulu oikeusapua saaneen maksettaviksi, jäävät valtion vahingoksi.

Oikeusapulaissa on muut kuin tuomioistuimessa käsiteltävät asiat asetettu eräissä suhteissa toiseen asemaan kuin tuomioistuinasiat. Oikeusapulain 8 §:n mukaan vain tuomioistuinasioissa voidaan avustajaksi määrätä yksityinen avustaja. Oikeusapulain 13 §:n 3 momentin mukaan hallintotuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa myönnetty oikeusapu ei käsitä aikaisemmassa hallintomenettelyssä eikä hallintolainkäyttölain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa lainkäyttöviranomaisessa suoritettuja toimenpiteitä eikä vakuutusoikeudessa myönnetty oikeusapu sitä edeltäneen käsittelyn toimenpiteitä.

Riippumatta siitä, onko hankinta verrattavissa puitejärjestelyyn vai ei, oleellinen tieto tarjousta laadittaessa on se, kuinka laajaksi hankinta muodostuu. Julkisen avustuksen hakemismahdollisuuden vuoksi potentiaalisilla käyttäjäorganisaatioilla on kannustin liittyä hankintaan ja lisätä asiointipalveluidensa määrää. Lisäksi tarjouspyynnössä ilmoitetusta poiketen palvelu on hankintayksikön mukaan käyttäjäorganisaatiolle ilmainen, mikä sekin kannustaa kasvattamaan hankinnan laajuutta.

Oikeusapulain lähtökohtana sinänsä on, niin kuin sen 1 §:stä ilmenee, että se koskee julkisin varoin kustannettavaa oikeusapua sekä tuomioistuimessa että sen ulkopuolella. Yksityisen avustajan määräämisen rajoittaminen tuomioistuimiin on johtunut lähinnä valtiontaloudellisista syistä (HE 82/2001 s. 52 - 54). Oikeusapulain 13 §:n 3 momentin säännöksen sanamuodosta huolimatta sen on katsottava koskevan, niin kuin esitöistä ilmenee (HE 82/2001 vp s. 99), vain sitä, ettei silloin kun hallintotuomioistuimessa tai vakuutusoikeudessa käsiteltävässä asiassa määrätään yksityinen avustaja, oikeusapu takautuvastikaan käsitä yksityisen avustajan viranomais- tai lautakuntakäsittelyssä suorittamia toimenpiteitä.

Maksuton Oikeusavustaja

Viralliselle syyttäjälle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan virallinen syyttäjä vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja oikeusapu myönnetään siten, että se kattaa avustajan toimenpiteet enintään yhdeltä tunnilta.

Siinä tapauksessa, että oikeusavun rajoittaminen tuntimääräisesti jo oikeusapua myönnettäessä katsottiin perustelluksi, A vaati, että oikeusapu yhden tunnin sijasta rajataan kolmeen tuntiin. A katsoi, ettei oikeusavun rajaaminen yhteen tuntiin ollut perusteltua. Hänen oikeusturvansa kannalta oli oleellista, että asia tuli hoidettua kunnolla ja että valitus tehtiin asianmukaisesti.

Korkein oikeus toteaa, että vakuutusyhtiön ilmoittama kuittaus johtaa asian laatuun ja laajuuteen nähden siihen, että oikeusturvavakuutuksesta ei tosiasiassa korvata olennaista osaa niistä oikeudenkäynnin kustannuksista, joita A:lle aiheutuu. A:n taloudellinen asema on jo oikeusapupäätöksessä arvioitu niin heikoksi, että hänelle on myönnetty oikeusapu oikeusturvavakuutuksen koko omavastuuosuuteen. Vakuutusyhtiön kuittausoikeuden vuoksi A:lla ei taloudelliseen asemaansa nähden ole ollut kattavaa oikeusturvavakuutusta.

Oikeusneuvonta Maksuton

Ilmainen Oikeusapu Puhelin

Korkein oikeus toteaa, ettei oikeusapulain 5 §:ään sisälly valtuutusta antaa asetuksella tarkempia määräyksiä säännöksen soveltamisesta. Edellä kohdassa 6 mainitut oikeusapulain säännökset, joiden perusteella oikeusapuasetus on annettu, eivät myöskään sisällä valtuutusta säätää asetuksella mahdollisuudesta rajata oikeusapu oikeusaputoimiston päätöksellä aikaperusteisesti alle 80 tunnin. Kyse ei myöskään ole oikeusapulain 29 §:ssä tarkoitetuista lain täytäntöönpanoon liittyvistä määräyksistä. Pykälää koskevissa esitöissä on todettu, että säännöksen sisältämää yleistä asetuksenantovaltuutusta tulisi tulkita suppeasti (HE 82/2001 vp s. 119). Oikeusapuasetuksen 21 §:ssä säädetty mahdollisuus rajata oikeusapu myös määrättyyn tuntimäärään ei siten perustu laissa olevaan valtuutukseen. Tämän vuoksi oikeusapuasetuksen 21 §:n edellä todettu säännös on ristiriidassa perustuslain kanssa eikä pykälää sen vuoksi perustuslain 107 §:n mukaan saa näiltä osin soveltaa. Näin ollen kysymys oikeusaputoimiston oikeudesta tuomioistuinasiassa rajoittaa oikeusapupäätöksessä myönnettävää oikeusapua alle 80 tunnin tuntimäärään on ratkaistava oikeusapulain 5 §:n perusteella.

Lain 13 §:n 1 momentin mukaan oikeusapu voidaan myöntää hakemuspäivästä lukien tai, jos edellytykset siihen ovat olemassa, myös taannehtivasti koskemaan asiassa jo suoritettuja tarpeellisia toimenpiteitä. Oikeusapu on voimassa kaikissa oikeusasteissa, joissa asiaa käsitellään. Pykälän 2 momentin mukaan muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa oikeusapua ei voida myöntää taannehtivasti koskemaan muutoksenhakua edeltäneitä toimenpiteitä, ellei hakija saata todennäköiseksi, että hän ei ole pätevästä syystä hakenut oikeusapua aikaisemmin.

Oikeusapulakia koskevan hallituksen esityksen (82/2001 vp s. 113) mukaan oikeusapu pääsääntöisesti rajoittuisi Suomessa annettavaan oikeusapuun siten, että ulkomailla käsiteltävissä asioissa oikeusapu kattaisi vain neuvonnan, ellei erityisiä syitä ole. Silloin, kun oikeusapua haettaisiin sanotun pykälän 1 momentin mukaisesti koskemaan yleistä oikeudellista neuvontaa, oikeusavusta päättäisi oikeusaputoimisto. Neuvontaa laajemman oikeusavun myöntämisestä päättäisi oikeusministeriö. Esimerkiksi ihmisoikeustuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa edellytettäisiin erityisiä syitä sille, että oikeusapuun voisi kuulua muuta kuin oikeudellista neuvontaa.

Oikeusavustaja Ilmainen

A on hakenut oikeusapua sen jälkeen, kun asian käsittely hovioikeudessa oli päättynyt, mutta muutoksenhakuaika hovioikeuden tuomioon ei ollut vielä kulunut umpeen. Jotta oikeusapu olisi myönnettävissä taannehtivasti hovioikeuden tuomion antamista edeltäviin toimenpiteisiin tulisi A:n saattaa todennäköiseksi, että hänellä on ollut pätevä syy siihen, ettei hän ollut hakenut oikeusapua aikaisemmin.

Oikeusavun piiriin kuuluvista avustajan toimenpiteistä säädetään oikeusapulain 5 §:ssä. Pykälän mukaan oikeusapu voidaan rajata oikeusaputoimiston päätöksellä koskemaan vain määrättyjä toimenpiteitä. Säännöksessä tai muuallakaan oikeusapulaissa ei ole määräyksiä siitä, että oikeusaputoimisto voisi rajata oikeusavun myös määrättyyn tuntimäärään, joka alittaa oikeusapulain 5 §:n 2 momentissa mainitut 80 tuntia. Sen sijaan oikeusapuasetuksen 21 §:n mukaan oikeusapu voidaan oikeusapupäätöksessä säännöksessä mainituin edellytyksin rajata määrättyyn tuntimäärään.

Edellä kerrottu säännös mahdollisti oikeusavun rajaamisen tiettyihin toimenpiteisiin kuten neuvontaan ja tarpeellisten asiakirjojen laadintaan. Sen sijaan tuntimääräisen rajoittamisen osalta säännös oli tulkinnanvarainen. Maininta, että oikeusapu kattaa avustajan toimenpiteet enintään 80 tunnilta, voisi tarkoittaa myös sitä, että oikeusaputoimisto harkintansa mukaan myöntää vähäisemmänkin määrän tunteja. Toisaalta säännöstä voitiin tulkita siten, että oikeusapua myönnetään aina enintään 80 tuntia, minkä jälkeen oikeusapua voidaan tarvittaessa jatkaa.

Ilmainen Oikeusavustaja

Saman lain 13 §:n 1 momentin mukaan oikeusapu voidaan myöntää hakemuspäivästä lukien tai, jos edellytykset siihen ovat olemassa, myös taannehtivasti koskemaan asiassa jo suoritettuja toimenpiteitä. Oikeusapua ja avustajan määräämistä voidaan hakea jo esitutkinnan aikana, ja se voidaan myöntää edellytysten täyttyessä. Pääsääntöisesti hakemus olisi tehtävä heti, kun oikeusavun tarve on tullut ajankohtaiseksi.

Mainituilla perusteilla hovioikeus muutti oikeusaputoimiston päätöstä siten, että oikeusapu kattoi avustajan toimenpiteet enintään 80 tunnilta.

A Oy on suunnitellut aloittavansa uuden markkinointikampanjan tarkoituksenaan liittymäsopimusten lisääminen. Kampanjan aikana yhtiön yksityisasiakkaat saisivat 200 markalla ilmaista puheaikaa jokaisesta yhtiölle tuomastaan uudesta liittymäasiakkaasta. Edellytyksenä ilmaiselle puheajalle on se, että sen saajalla on A Oy:n liittymä ja että uuden asiakkaan liittymä on edelleen auki yhden kuukauden jälkeen. Ilmaista puheaikaa ei tultaisi hyvittämään asiakkaalle rahana tai muuna etuutena kuin puheaikana. Jos ilmainen puheaika ylittää laskutuskauden aikana soitetuista puheluista aiheutuvan veloituksen, ylijäävä määrä voitaisiin käyttää seuraavina kuukausina kuitenkin siten, että asiakkaalle asetettaisiin mahdollisesti jokin ajallinen takaraja, johon mennessä ilmainen puheaika olisi käytettävä.

Maksuton Oikeusapu

Tässä nimenomaisessa tapauksessa ei kuitenkaan ole perusteltua sivuuttaa sitä seikkaa, että A on ennen oikeudenkäyntiä asianmukaisesti kääntynyt oikeusaputoimiston puoleen. Sieltä annetun ohjauksen perusteella A on hankkinut asianajajan. Voidaan pitää ilmeisenä, että maksuttoman oikeudenkäynnin suhteen on sen jälkeen toimittu pääosin avustajan arvioinnin pohjalta. A:lle henkilökohtaisesti ei myöskään ole ollut etua valitusta menettelytavasta. Ilmeistä on myös, ettei A:lla henkilökohtaisesti ole ollut edellytyksiä ottaa huomioon oikeusapujärjestelmässä käräjäoikeusvaiheen jälkeen tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutusta asemaansa. Näissä oloissa ei ole perusteltua, että A, joka taloudellisen asemansa suhteen on alusta saakka täyttänyt sekä maksuttoman oikeudenkäynnin että sittemmin oikeusavun edellytykset, joutuisi kärsimään vahinkonaan seuraukset siitä, että hänen asiaansa hoidettaessa ei varauduttu oikeudenkäynnin kestäessä tapahtuneeseen oikeusapujärjestelmän muutokseen. Tämän vuoksi Korkein oikeus katsoo, että mainittujen erityisten seikkojen vuoksi tässä tapauksessa on pätevä syy myöntää A:lle oikeusapu taannehtivasti hänen pyytämällään tavalla.

Korkeimman oikeuden ratkaistavana on kysymys siitä, ovatko asianosaiset voineet sovintosopimuksessaan sitovasti sopia myös oikeudenkäyntikuluista, kun A:lle oli myönnetty oikeusapu.

Suunniteltu myynninedistämiskampanja. A Oy on suunnitellut aloittavansa uuden markkinointikampanjan tarkoituksenaan yhtiön liittymäsopimusten lisääminen. Tähän myynninedistämiskampanjaan kuuluu, että A Oy:n yksityisasiakkaat saavat 200 markalla ilmaista puheaikaa jokaisesta yhtiölle tuomastaan uudesta liittymäasiakkaasta. Ilmaisen puheajan saamisen edellytyksenä on, että sen saajalla on A Oy:n liittymä. Muutoin ilmaisen puheajan hyödyntäminen ei ole mahdollista. Ilmaisen puheajan saa, jos uuden asiakkaan liittymä on auki vielä yhden kuukauden jälkeen. Ilmaista puheaikaa ei hyvitetä asiakkaalle rahana tai muuna etuutena kuin puheaikana. Ilmaisella puheajalla ei ole vaikutusta kiinteisiin liittymämaksuihin eikä palveluveloituksiin, kuten numerotiedustelusta tai ulkomaanpuheluista veloitettaviin korvauksiin. Lisäksi asiakkaalle asetetaan mahdollisesti jokin aikaraja, johon mennessä ilmainen puheaika on käytettävä. Jos ilmainen puheaika ylittää laskutuskauden aikana soitetuista puheluista aiheutuvan veloituksen, ylijäävä määrä voidaan käyttää seuraavina kuukausina.