Lakimies Helsinki

Forssan Oikeusaputoimisto

Veropetos Matkakulut


Väestötietolain kehittämisessä toivottiin tiedonhallinnan yleislain lisäksi huomioitavan hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (HE 159/2017), niin kutsuttu tiedustelulakipaketti (HE 198/2017, HE 199/2017, HE 203/2017) sekä henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annettavan lain (HE 13/2018) ja henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettavan lain (HE 31/2018) säännökset. Jatkovalmistelussa on arvioitu uudelleen esityksen riippuvuudet muista vireillä olevista esityksistä. Pääsääntöisesti sektorikohtaisen tietojen käsittelyä koskevan sääntelyn ei nähty vaikuttavan väestötietolakiin.

Tasinkoetuoikeus —


Väestötietojärjestelmä on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen perusrekisteri, jota pidetään yhteiskunnan toimintojen ja tietohuollon sekä sen jäsenille kuuluvien oikeuksien ja velvollisuuksien mahdollistamiseksi, toteuttamiseksi ja turvaamiseksi. Väestötietolaki tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2010. Laissa säädetään muun muassa Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien tehtävistä väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjinä, väestötietojärjestelmän tietosisällöstä ja tietojen ylläpidosta, tiedon ylläpitoa koskevasta toimivallasta sekä tietojen luovuttamisesta. Lisäksi laissa säädetään Väestörekisterikeskuksen varmennetusta sähköisestä asioinnista, tarkemmin Väestörekisterikeskuksen tuottamista varmenteista ja varmennettuun sähköiseen asiointiin liittyvistä palveluista, kansalaisvarmenteen ja muun varmenteen myöntämisestä sekä sähköisestä asiointitunnuksesta. Laki on voimaan tullessaan korvannut edeltävän väestötietojärjestelmää ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluita koskevan erityislain. Tarkempia säännöksiä väestötietojärjestelmän tietosisällöstä sekä tietojen ilmoittamisesta ja käsittelystä sisältyy väestötietojärjestelmästä annettuun valtioneuvoston asetukseen (128/2010, jäljempänä väestötietoasetus).

Perukirjan Vahvistaminen


Uudenmaan maistraatti ja Korkein hallinto-oikeus toivoivat selkeyttä väestötietolain sääntelyn ja julkisuuslain säännösten suhteeseen sekä tarkempaa analyysiä siitä, mitkä väestötietojärjestelmän tiedot ovat salassa pidettäviä. Jatkovalmistelussa arvioitiin, että riippumatta tarpeesta selkeyttää väestötietojärjestelmän tietojen salassapidon laajuutta, on kumottavaksi ehdotetun 77 §:n viittaus julkisuuslakiin tarpeeton. Tältä osin ehdotusta ei ole muutettu. Laajempi analyysi väestötietojärjestelmän luovutussäännösten ja julkisuuslain suhteesta olisi tarkoituksenmukaista tehdä osana laajempaa tiedonluovutussääntelyn arviointia. Esityksen perusteluja on kuitenkin tältä osin tarkistettu.

Perukirjan Vahvistaminen
Jaon Tulos

Jaon Tulos


Väestötietolakiin kohdistuu myös muutostarpeita, jotka eivät johdu suoraan organisaatiouudistuksesta tai tietosuoja-asetuksesta. Esityksen valmistelussa on arvioitu erinäisiä käytännön tarpeista tai sääntelyn selkeydestä johtuvia muutoksia.

Asianajaja Esteellisyys



Vastaavaa ratkaisua hyödynnettäisiin myös uudessa laissa Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä, jonka soveltamisalaan kuuluvasta tietojen käsittelystä vastaisivat Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto yhteisrekisterinpitäjinä. Kumpikin rekisterinpitäjä vastaisi rekistereihin tallennettavien tietojen ja rekisteröintiin liittyvien asiakirjojen luovutuksesta sekä rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisesta omassa toiminnassaan. Siltä osin kuin laissa ei erikseen säädetä tietosuoja-asetuksen mukaisten rekisterinpitovelvollisuuksien ja -vastuiden jakautumisesta erikseen Ahvenanmaan valtionviraston sekä Digi- ja väestötietoviraston kesken, Digi- ja väestötietovirasto vastaisi rekisterinpitäjän tehtävistä. Digi- ja väestötietovirasto vastaisi erityisesti rekistereiden taustalla olevasta tietojärjestelmästä ja sen toiminnasta ja turvallisuudesta, mutta myös tietosuojasta siltä osin, kun se koskee järjestelmän toiminnallisuuksia ja teknistä toteutusta.

Asianajaja Esteellisyys
Keski Uudenmaan Oikeusaputoimisto

Keski Uudenmaan Oikeusaputoimisto




Väestötietojärjestelmän tietojen käsittelyyn ja varmennettuun sähköiseen asiointiin sovellettavasta yleislainsäädännöstä mainittavia ovat erityisesti tietosuojalaki (1050/2018), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettu laki (13/2003), tunnistuslaki, hallintolaki (434/2003), hallintolainkäyttölaki (586/1996), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki (621/1999, jäljempänä julkisuuslaki) sekä laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019). Hallintolainkäyttölaki kumoutuu 1 päivänä tammikuuta 2020, ja jatkossa hallintoasioita koskevasta oikeudenkäynnistä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Elatusmaksu Laki


Esityksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia Digi- ja väestötietoviraston henkilöstöön. Erityislainsäädäntöön sisältyy joitakin kelpoisuusvaatimuksia, jotka koskisivat osaa henkilöstöstä myös uudessa Digi- ja väestötietovirastossa. Muutokset eivät kuitenkaan olennaisesti muuttaisi nykytilaa. Valtion virkamieslaissa (750/1994, jäljempänä virkamieslaki) säädetään Väestörekisterikeskuksen virkaan, johon kuuluu tieto- ja kyberturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavia tehtäviä, sekä ylijohtajan välittömänä alaisena toimivan johtajan virkaan kelpoisuusvaatimuksena Suomen kansalaisuus. Esitykseen sisältyy ehdotus virkamieslain 7 §:n muutoksesta, jolla kansalaisuusvaatimus asetettaisiin edellä todettuihin virkoihin myös Digi- ja väestötietovirastossa. Tämä saattaa uudessa organisaatiossa hiukan laajentaa niiden virkojen piiriä, joihin kansalaisuusvaatimusta sovelletaan, verrattuna nykyiseen Väestörekisterikeskukseen. Julkisesta notaarista annetussa laissa säädetään, että julkisella notaarilla tulee olla oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Tämä kelpoisuusvaatimus koskisi julkisia notaareja myös Digi- ja väestötietovirastossa.

Elatusmaksu Laki