Järjestyksenvalvoja Lisävoimankäyttö Kertauskurssi
Järjestyksenvalvoja Kertauskurssi Pori
Poliisilla on tällä hetkellä kuukausittain useita satoja vastaanotto- ja järjestelykeskuksiin liittyviä tehtäviä. Kaikki tehtävät eivät ole järjestyshäiriöihin tai rikoksiin liittyviä hälytystehtäviä vaan lukuihin sisältyvät myös esimerkiksi poliisin suorittamat kuljetustehtävät. Varsinaisten hälytystehtävien määrä vaihtelee noin 300—400 kuukausittaisen tehtävän välillä.
Järjestyslakiin ehdotetut muutokset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja ne olisivat voimassa vuoden loppuun. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annettuun lakiin ehdotetut muutokset tulisivat voimaan samaan aikaan kuin laki tulee voimaan eli vuoden 2017 alusta lukien.
Turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa rikosten ja järjestyshäiriöiden määrä vastaanottokeskuksissa tiloissa on kasvanut. Poliisia työllistävät näissä tiloissa turvapaikanhakijoiden lisäksi myös ulkopuoliset henkilöt. Useimmat poliisin toimia vaativat tilanteet saavat alkunsa vastaanottokeskusten majoitustiloissa. Tavallisimmin kyse on turvapaikanhakijoiden välisestä yhteenotosta, jonka taustalla ovat heimoristiriitoihin tai uskonnollisiin kysymyksiin liittyvät erimielisyydet. Myös päihteiden käyttöön liittyvää aggressiivista tai meluavaa käyttäytymistä esiintyy. Vastaanottokeskuksissa on ollut myös useita joukkotappeluja, joihin on osallistunut kymmeniä henkilöitä. Osa poliisin tehtävistä vastaanottokeskuksissa on liittynyt keskusten majoitustiloissa tapahtuneisiin anastusrikoksiin.
Järjestyksenvalvoja Lisävoimankäyttö KertauskurssiKaasusumutinlupa Järjestyksenvalvoja
Suomessa on tällä hetkellä noin 200 vastaanottokeskusta. Ne ovat jakautuneet eri puolille maata. Uusia vastaanottokeskuksia perustetaan jatkuvasti mutta toisaalta myös olemassa olevia vastaanottokeskuksia lakkautetaan. Keskimäärin vastaanottokeskuksia ja hätämajoitustiloja on kunkin poliisilaitoksen alueella noin 20. Erityisen runsaasti turvapaikanhakijoita on Sisä-Suomen, Lounais-Suomen, Itä-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Helsingin poliisilaitosten alueilla.
Poliisin kannalta ongelmallista on, että poliisilla on vastaanottokeskukseen suuntautuvan hälytystehtävän alkuvaiheessa usein varsin puutteelliset tiedot häiriön luonteesta ja laajuudesta. Tämän vuoksi poliisi joutuu suorittamaan tehtävän useissa tapauksissa niin sanottuna monipartiotehtävänä, jolloin poliisin alueellisista resursseista merkittävä osa saattaa olla sidottuna yhteen tehtävään. Lähtökohtaisesti poliisi lähettää vastaanotto- ja hätämajoitustiloihin liittyville hälytystehtäville vähintään kaksi partiota. Esimerkiksi joukkotappelutilanteen selvittämiseen ja hoitamiseen joudutaan kuitenkin usein sitomaan poliisilaitoksen kaikki vapaana olevat partiot.
Esitys sinänsä ei aiheuttaisi valtiolle kustannuksia. Kustannuksia aiheutuisi vasta siitä, jos järjestyksenvalvojia päätettäisiin tosiasiassa vastaanotto- tai järjestelykeskuksiin asettaa. Viime kädessä järjestyksenvalvonnan kustannukset tulisivat valtion maksettaviksi, koska tilan haltija vastaa järjestyksenvalvonnan kustannuksista. Vastaanotto- ja järjestelykeskukset voivat olla joko valtion tai muun sellaisen tahon omistamia, jonka kanssa Maahanmuuttovirasto on tehnyt sopimuksen vastaanotto- tai järjestelykeskuksen perustamisesta, lakkauttamisesta ja toimipaikasta. Julkisen talouden suunnitelmassa 14.4.2016 on osoitettu lisämäärärahaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton menoihin momentille 26.40.21 ja osa lisämäärärahasta on tarkoitettu vastaanottokeskusten vartioinnista aiheutuviin kuluihin.
Järjestyksenvalvoja Kertauskurssi Tampere
Järjestyslakiin ja yksityisistä turvallisuuspalveluista annettuun lakiin ehdotetut muutokset ovat samansisältöisiä.
Esityksessä ehdotetaan mahdollistettavaksi yksityisten järjestyksenvalvojien asettaminen poliisin luvalla kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa tarkoitettuihin vastaanotto- ja järjestelykeskuksiin. Poliisin luvalla asetettavista järjestyksenvalvojista on nykyään säädetty järjestyslaissa. Järjestyslain järjestyksenvalvojia koskeva sääntely on siirretty asiasisällöltään pääosin nykyisen kaltaisena uuteen yksityisistä turvallisuuspalveluista annettuun lakiin, joka tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2017. Samalla kumoutuvat järjestyslain järjestyksenvalvojia koskevat säännökset. Koska järjestyksenvalvojien asettaminen ehdotuksessa mainittuihin tiloihin olisi tarpeen mahdollistaa mahdollisimman pian, molempia mainittuja lakeja esitetään muutettaviksi. Muutokset olisivat asiasisällöltään samankaltaisia.
Vartioimisliikkeiden ja tulevien turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijoiden kannalta uudistuksella olisi oletettavasti turvallisuuspalvelujen kysyntää lisää vaikutus. Vastaanottokeskuksissa on jo nyt toiminut vartioimisliikkeiden vartijoita vartioimistehtävissä. Näistä tehtävistä osa muuttuisi todennäköisesti lakimuutoksen myötä järjestyksenvalvojien tehtäviksi. Siten palvelujen kysynnän määrän todellista kasvua ei todennäköisesti voisi mitata pelkästään järjestyksenvalvontatehtävien määrällä.
Järjestyksenvalvojan Kertauskurssi Kainuu
Järjestyksenvalvojatoiminnalla olisi vastaanottokeskuksissa järjestyshäiriöitä ennalta estävä vaikutus. Tämän vuoksi poliisin vastaanottokeskuksiin liittyvien hälytystehtävien määrä vähenisi. Niissä järjestyshäiriö- ja rikostapauksissa, joissa poliisi kuitenkin joutuisi hälytystehtävän suorittamaan, tilanteen selvittäminen olisi järjestyksenvalvojien havaintojen vuoksi yksinkertaisempaa. Poliisin kokonaisresurssien tarpeeseen esityksellä ei kuitenkaan olisi vaikutusta. Vastaanottokeskuksiin liittyvät tehtävät poliisi on joutunut suorittamaan muiden tehtäviensä ohella ja joutunut tällöin myös priorisoimaan tehtäviään. Nykyinen tilanne, jossa vastaanottokeskuksissa ei ole ollut järjestyksenvalvojia, on lisännyt poliisin tehtäviä ja sitonut poliisin resursseja. Tämä on aiheuttanut paikoin merkittävää resurssivajetta poliisin ydintehtävien suorittamisessa esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa kaikki paikalliset poliisiresurssit ovat olleet sidottuina vastaanottokeskuksen hälytystehtävään. Mahdollinen vastaanottokeskuksiin liittyvien hälytystehtävien määrän väheneminen johtaisi siihen, että poliisi voisi nykyistä paremmin keskittää resurssejaan muiden lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen. Järjestyksenvalvojien vastaanotto- ja järjestelykeskuksiin asettamisesta ei siten aiheutuisi poliisille resurssisäästöjä.
Esityksen tavoitteena on edistää ja parantaa järjestystä ja turvallisuutta sekä ennaltaehkäistä niihin kohdistuvia häiriöitä vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa.
Vaikka järjestyksenvalvojia voitaisiinkin asettaa ehdotuksessa mainittuihin tiloihin, poliisi joutuisi edelleen suorittamaan hälytystehtäviä näissä tiloissa. Kuitenkin järjestyksenvalvojien läsnäolo ja aktiivinen puuttuminen tilanteisiin jo varhaisessa vaiheessa olisi omiaan vähentämään näiden hälytystehtävien määrää. Kyse ei olisi pelkästään poliisin hälytystehtävien vähenemisestä vaan ylipäätään vastaanotto- ja järjestelykeskusten ja niissä oleskelevien henkilöiden turvallisuuden paranemisesta. Järjestyksenvalvojat voisivat muun muassa toimivaltuuksiensa puitteissa poistaa häiriötä aiheuttavia ulkopuolisia henkilöitä tiloista.
Järjestyksenvalvoja Kertauskurssi Jyväskylä
Koska hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset eivät itsessään aiheuta kustannuksia, hallituksen esitystä ei ole tarpeen antaa budjettilakina vuoden 2017 talousarvioesityksen yhteydessä. Vastaanottokeskusten turvallisuuspalveluista aiheutuviin kustannuksiin on varauduttu jo vuosien 2017—2020 julkisen talouden suunnitelmassa.
Vastaanottokeskusten turvallisuustason parantumisella järjestyksenvalvojien asettamisen myötä olisi myös muita myönteisiä vaikutuksia. Järjestyksenvalvojien asettaminen olisi omiaan lisäämään paitsi vastaanottokeskuksen myös lähiseudun asukkaiden turvallisuudentunnetta.
Järjestyksenvalvojien asettamisella olisi oletettavasti myös muita turvallisuutta parantavia vaikutuksia. Järjestyksenvalvojien läsnäololla pystyttäisiin parantamaan palo- ja pelastusturvallisuutta ennaltaehkäisevästi. Onnettomuus- ja vaaratilanteissa järjestyksenvalvojat kykenisivät oletettavasti monissa tilanteissa estämään ja minimoimaan vahinkoja, auttamaan rakennuksen evakuoinnissa sekä opastamaan pelastusviranomaisia.
Järjestyksenvalvoja Peruskurssi
Vastaanottokeskuksissa ja niiden läheisyydessä on havaittu myös ulkopuolisten henkilöiden häiriökäyttäytymistä, jossa on tyypillisimmällään ollut kyse häirinnästä, uhkauksista, seuraamisesta, huutamisesta tai pelottelusta. Vastaanottokeskuksia vastaan on suunnattu myös eräitä edellä mainittuja tekoja vakavampia rikoksia. Myös turvapaikanhakijoiden majoitustiloihin on ulkopuolisten toimesta tunkeuduttu. Vakavammasta rikoskäyttäytymisestä voidaan mainita polttopullojen ja kivien heittely sekä ilotulitteiden ampuminen ikkunoihin.
Lupa järjestyksenvalvojien asettamiseen on maksanut 169 euroa. Luvanhankkimiskustannukset olisivat kuitenkin järjestyksenvalvojien asettamisesta koituviin kustannuksiin verrattuna vähäisiä.
Vartioimisliikkeiden vartijoiden asettamista eri alueille ei sinänsä ole rajoitettu. Vartijan vartioimisalueella tarkoitetaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) 2 §:n 1 momentin 12 kohdan mukaan toimeksiantosopimuksessa yksilöityä kiinteistöä, rakennusta, huonetta, rakennelmaa sekä muuta yleistä tai yksityistä paikkaa ja aluetta samoin kuin sen osaa. Vartijoita voidaan siten asettaa myös vastaanotto- ja järjestelykeskusten kaltaisiin tiloihin. Näin on useissa tapauksissa meneteltykin ja vartijan läsnäololla voidaan arvioida olleen positiivinen vaikutus.
Järjestyksenvalvoja Kertauskurssi Kajaani
Niiden alueiden, paikkojen ja kulkuneuvojen piiriä, joihin järjestyksenvalvojia voidaan poliisin luvalla asettaa, ei ole uudessa yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa laajennettu. Yhteiskunnallinen tilanne on kuitenkin muuttunut lain hyväksymisen jälkeen. Turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt huomattavasti. Vastaavasti myös turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten määrä on kasvanut huomattavasti.
Vastaanotto- ja järjestelykeskusten henkilöstöllä on sinänsä mahdollisuus käyttää kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain aineiden ja esineiden haltuunottoa sekä asukkaan käytössä olevien tilojen tarkastamista koskevia toimivaltuuksia. Näistä toimivaltuuksista ja niihin liittyvistä velvoitteista on säädetty mainitun lain 60—63 §:ssä. Toimivaltuuksia on kuitenkin pidettävä riittämättöminä mahdollisessa jo alkaneessa konfliktissa. Vastaanotto- ja järjestelykeskusten sosiaalihuoltotyötä tekevä henkilöstö ei myöskään yleensä ole saanut turvallisuusalan koulutusta eikä heidän ensisijainen tehtävänsä muutoinkaan liity järjestyksenpitoon näissä tiloissa.
Yhden tehtävän hoitamiseen kuluu myös keskimäärin enemmän aikaa kuin muihin hälytystehtäviin. Tämä johtuu muun muassa kieliongelmista. Lisäksi poliisilla on usein vaikeuksia löytää paikalta henkilöä, joka pystyisi antamaan poliisille riittävät tilannetiedot tilanteen hoitamista varten.