Täydentävä Toimeentulotuki Espoo
Toimeentulotuki Vuokrarästit
Toimivallan jakautuminen kahden viranomaisen välillä aiheuttaa lukuisia uusia tiedonluovutustilanteita, joita on pyritty tässä esityksessä mahdollisimman kattavasti sääntelemään. Uudistuksen jälkeisissä käytännön soveltamistilanteissa on tarve kiinnittää erityistä huomiota asiakkaan neuvontaan ja ohjaamiseen sekä sosiaalihuollon tarpeen tunnistamiseen. Uudistus korostaa Kansaneläkelaitoksen ohjaus- ja neuvontavelvollisuutta sekä Kansaneläkelaitoksen ja kunnan välisen yhteistyön toimivuutta.
Vammaistuki Toimeentulotuki
Toimeentulotukihakemuksen siirtämiseen esitetty muutos rajaa Kansaneläkelaitoksen siirtovelvollisuuden koskemaan toimeentulotukihakemuksia, joissa asiakas pyytää siirtämistä ja on esittänyt muita kuin perusosaan ja muihin perusmenoihin lain 7 a ja 7 b §:n mukaan lukeutuvia menoja. Tämä selkeyttää Kansaneläkelaitoksen ja kuntien välistä työnjakoa sekä karsii aiheetonta hakemusten siirtelyä tilanteissa, joissa asiakas ei olisi edes itse toivonut asian siirtämistä kuntaan tai joissa myönteisen päätöksen mahdollisuus olisi vakiintuneen myöntämiskäytännön perusteella ollut pieni. Näin kuntiin ei siirry toimeentulotukihakemuksia niin suuria määriä kuin mihin aiempi sääntely olisi ehkä johtanut. Muutos varmistaa kuntien sosiaalialan ammattilaisten resurssien kohdistumisen sosiaalityön tekemiseen, turvaa tavoiteltua hallinnollista tehokkuutta ja tuo selkeyttä myös Kansaneläkelaitoksen ja kunnan väliseen työnjakoon.
Jyväskylä Toimeentulotuki
Kansaneläkelaitoksen liittyy yhteistyösäännöksellä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi toimeentulotukijärjestelmänsä tuottamien perustoimeentulotukitietojen osalta ja tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa valtakunnallisen tietojärjestelmäpalvelujen toteutuksesta yhteistyötä. Valtakunnallisen sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston tulevassa kehittämistyössä ja tietojärjestelmiä jatkossa kehitettäessä on mahdollista rakentaa yhteentoimivia rajapintoja ja edistää tietojärjestelmien yhteensovittamista.
Paljonko Toimeentulotukea Saa
Apteekkitietojen ja vuokranantajatietojen sähköiseen menettelyyn liittyvät esitykset helpottavat ja tehostavat Kansaneläkelaitoksen prosesseja. Lääkekustannuksiin annettujen maksusitoumuslaskujen käsittelyssä hyödynnetään jo olemassa olevaa sairaanhoitokorvausten käsittelyyn rakennettua Kelan ja apteekkien välistä teknistä käyttöyhteyttä ostotietojen siirrossa Kelan käsiteltäviksi. Ostot siirtyvät Kelaan päivittäin ja pääsääntöisesti ne käsitellään täysin automaattisesti. Selvittelyä vaativat tapaukset siirtyvät automaattiprosessista manuaalisesti käsiteltäviksi. Sähköinen maksusitoumus ja maksusitoumuslaskujen automaattinen käsittely vaativat huomattavasti vähemmän henkilöresursseja kuin jos asiakkaalle annettaisiin maksusitoumus paperilla ja niiden laskutus hoidettaisiin perinteisinä tilityksinä. Sähköinen maksusitoumus helpottaisi asiakkaan asiointia. Menettely olisi myös asiakkaalle helppo, nopea, kustannuksia säästävä sekä tietoturvallinen. Koska maksusitoumus olisi sähköinen, se olisi esimerkiksi apteekissa käytettävissä myös miltei välittömästi perustoimeentulotuen ratkaisemisen jälkeen ja aina saatavilla asiakkaan asioinnin yhteydessä. Sähköisen maksusitoumuksen osalta ei olisi vaaraa sen hukkaamisesta, sillä oikeus asiakkaalle maksuttomiin tuotteisiin voitaisiin esimerkiksi apteekeissa todentaa sähköisistä järjestelmistä, samoista joista apteekit toteavat lääkkeiden erityiskorvausoikeudet. Sääntely mahdollistaisi myös sähköisen laskutuksen, mikä vähentäisi laskutukseen liittyvän manuaalityön määrää.
Kotka Toimeentulotuki
Esityksen tavoitteena on tehdä täydentäviä muutoksia lainsäädäntöön sen varmistamiseksi, että perustoimeentulotuen siirtyminen Kansaneläkelaitokselle voidaan panna toimeen aiemmin hyväksytyn lainsäädännön tavoitteiden mukaisesti. Toimeentulotuen myöntämiseen liittyvä toimivallan jako Kansaneläkelaitoksen ja kuntien välillä edellyttää, että yhteys kunnan ja Kansaneläkelaitoksen välillä toimii tiiviinä.
Kela Toimeentulotuki Ohje
Esitystä pidettiin tarpeellisena jo päätetyn Kela-siirron sujuvaksi toteuttamiseksi. Lisäksi arvioitiin, että esityksen avulla voidaan vähentää toimeenpanon valmistelussa ennakoituja riskejä. Pykälään 14 lisättyä 3 momenttia, eli kiireellisen ja välttämättömän avun myöntämistä kunnassa, pidettiin kannatettavana ehdotuksena. Soveltamiskäytäntöihin toivottiin kuitenkin kiinnitettävän jatkossa huomiota. Asian siirtämiseen Kansaneläkelaitoksesta kuntaan eli 14 d §:n muutosta pidettiin erityisesti kuntien puolelta kannatettavana ehdotuksena. Kannatusta sai se, että ehdotuksen mukaan ilmeisen tarpeettomien hakemusten siirtämistä kuntiin on voitu rajata ja näin Kela-siirron hallinnollisen tehostumisen tavoitteet sekä sosiaalihuollon resurssien tarkoituksenmukainen kohdentuminen on voitu turvata. Toisaalta sama muutos herätti myös huolta asiakkaiden näkökulmasta. Se, että siirtäminen kuntaan vaatii asiakkaan omaa tahdonilmausta, nähtiin myös heikoimmassa asemassa olevien asiakasryhmien kannalta riskinä. Siksi huomiota kiinnitettiin asiakkaiden informoinnin ja neuvomisen tarpeellisuuteen.