Toimeentulotuki

Toimeentulotuki Liitteet

Täydentävä Toimeentulotuki Jyväskylä


Esitetty lisäys, jonka mukaan kunta voisi myöntää ehkäisevää toimeentulotukea kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi poikkeustilanteissa ilman että asiakkaan oikeutta perustoimeentulotukeen on ensin arvioitu ja ratkaistu Kansaneläkelaitoksessa, tuo uuden poikkeuksen toimeentulotuen hakemis- ja myöntämistilanteisiin. Muutos varmistaisi asiakkaan avun saannin erityistilanteissa Kansaneläkelaitoksen palveluiden aukioloaikojen ulkopuolella. Tuki myönnettäisiin näissä tilanteissa ehkäisevänä toimeentulotukena. Säännös selkeyttää viranomaisten välistä vastuunjakoa akuuteissa kiiretilanteissa. Esitys siitä, että lastensuojelulaissa tarkoitettua taloudellista tukea jälkihuoltonuorille ei huomioitaisi tulona toimeentulotuessa, selkeyttää lastensuojelulain ja toimeentulotukilain välistä suhdetta sekä myös viranomaisten välistä työnjakoa. Esitys edellyttää kuitenkin, että asiakkaan ohjaukseen sekä kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyökäytäntöihin kiinnitetään huomiota.

Saako Toimeentulotukea Jos On Ulosotossa


Toimivallan jakautuminen kahden viranomaisen välillä aiheuttaa lukuisia uusia tiedonluovutustilanteita, joita on pyritty tässä esityksessä mahdollisimman kattavasti sääntelemään. Uudistuksen jälkeisissä käytännön soveltamistilanteissa on tarve kiinnittää erityistä huomiota asiakkaan neuvontaan ja ohjaamiseen sekä sosiaalihuollon tarpeen tunnistamiseen. Uudistus korostaa Kansaneläkelaitoksen ohjaus- ja neuvontavelvollisuutta sekä Kansaneläkelaitoksen ja kunnan välisen yhteistyön toimivuutta.

Hae Toimeentulotukea Vantaa


Esityksen tavoitteena olisi tarkentaa toimeentulotuen haku- ja viranomaisprosesseja toimivallan jakautuessa Kansaneläkelaitoksen ja kuntien kesken. Esityksessä ei puututtaisi toimeentulotuen myöntämisperusteisiin eikä tuen rakenteeseen.

Hae Toimeentulotukea Vantaa

Kotona Asuvan Nuoren Toimeentulotuki


Kansaneläkelaitoksen liittyy yhteistyösäännöksellä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi toimeentulotukijärjestelmänsä tuottamien perustoimeentulotukitietojen osalta ja tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa valtakunnallisen tietojärjestelmäpalvelujen toteutuksesta yhteistyötä. Valtakunnallisen sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston tulevassa kehittämistyössä ja tietojärjestelmiä jatkossa kehitettäessä on mahdollista rakentaa yhteentoimivia rajapintoja ja edistää tietojärjestelmien yhteensovittamista.

Turku Sosiaalitoimi Toimeentulotuki


Esitystä pidettiin tarpeellisena jo päätetyn Kela-siirron sujuvaksi toteuttamiseksi. Lisäksi arvioitiin, että esityksen avulla voidaan vähentää toimeenpanon valmistelussa ennakoituja riskejä. Pykälään 14 lisättyä 3 momenttia, eli kiireellisen ja välttämättömän avun myöntämistä kunnassa, pidettiin kannatettavana ehdotuksena. Soveltamiskäytäntöihin toivottiin kuitenkin kiinnitettävän jatkossa huomiota. Asian siirtämiseen Kansaneläkelaitoksesta kuntaan eli 14 d §:n muutosta pidettiin erityisesti kuntien puolelta kannatettavana ehdotuksena. Kannatusta sai se, että ehdotuksen mukaan ilmeisen tarpeettomien hakemusten siirtämistä kuntiin on voitu rajata ja näin Kela-siirron hallinnollisen tehostumisen tavoitteet sekä sosiaalihuollon resurssien tarkoituksenmukainen kohdentuminen on voitu turvata. Toisaalta sama muutos herätti myös huolta asiakkaiden näkökulmasta. Se, että siirtäminen kuntaan vaatii asiakkaan omaa tahdonilmausta, nähtiin myös heikoimmassa asemassa olevien asiakasryhmien kannalta riskinä. Siksi huomiota kiinnitettiin asiakkaiden informoinnin ja neuvomisen tarpeellisuuteen.

Sosiaalitoimisto Oulu Toimeentulotuki


Perustoimeentulotuen Kela-siirron taloudellisia vaikutuksia on arvioitu kattavasti hallituksen esityksessä 358/2014. Hallituksen esityksen laatimisen jälkeen siirron kustannusvaikutukset ovat täsmentyneet vuosien 2016-2019 ja vuosien 2017-2020 julkisen talouden suunnitelmissa. Toimeentulotuen alikäytön arvioidusta vähenemisestä johtuvan menojen nousun arvioidaan olevan edelleen vajaa 90 milj. euroa. Vuonna 2017 perustoimeentulotuen kokonaismenot ovat noin 830 milj. euroa ja vuonna 2020 noin 833 milj. euroa. Kansaneläkelaitoksen toimintamenoihin on lisätty 1 milj. euroa vuodesta 2017 alkaen. Kuntien rahoitusosuuden vähennys valtionosuuksista on tarkentunut vuoden 2016 menojen täsmentyessä. Aiemman 326 milj. euron sijasta kuntien rahoitusosuuden vuonna 2017 arvioidaan olevan noin 330 milj. euroa.

Kuinka Nopeasti Toimeentulotuki Maksetaan


Apteekkitietojen ja vuokranantajatietojen sähköiseen menettelyyn liittyvät esitykset helpottavat ja tehostavat Kansaneläkelaitoksen prosesseja. Lääkekustannuksiin annettujen maksusitoumuslaskujen käsittelyssä hyödynnetään jo olemassa olevaa sairaanhoitokorvausten käsittelyyn rakennettua Kelan ja apteekkien välistä teknistä käyttöyhteyttä ostotietojen siirrossa Kelan käsiteltäviksi. Ostot siirtyvät Kelaan päivittäin ja pääsääntöisesti ne käsitellään täysin automaattisesti. Selvittelyä vaativat tapaukset siirtyvät automaattiprosessista manuaalisesti käsiteltäviksi. Sähköinen maksusitoumus ja maksusitoumuslaskujen automaattinen käsittely vaativat huomattavasti vähemmän henkilöresursseja kuin jos asiakkaalle annettaisiin maksusitoumus paperilla ja niiden laskutus hoidettaisiin perinteisinä tilityksinä. Sähköinen maksusitoumus helpottaisi asiakkaan asiointia. Menettely olisi myös asiakkaalle helppo, nopea, kustannuksia säästävä sekä tietoturvallinen. Koska maksusitoumus olisi sähköinen, se olisi esimerkiksi apteekissa käytettävissä myös miltei välittömästi perustoimeentulotuen ratkaisemisen jälkeen ja aina saatavilla asiakkaan asioinnin yhteydessä. Sähköisen maksusitoumuksen osalta ei olisi vaaraa sen hukkaamisesta, sillä oikeus asiakkaalle maksuttomiin tuotteisiin voitaisiin esimerkiksi apteekeissa todentaa sähköisistä järjestelmistä, samoista joista apteekit toteavat lääkkeiden erityiskorvausoikeudet. Sääntely mahdollistaisi myös sähköisen laskutuksen, mikä vähentäisi laskutukseen liittyvän manuaalityön määrää.