Toimeentulotuki

Täydentävä Toimeentulotuki Helsinki

Sosiaalitoimi Toimeentulotuki


Muutetun toimeentulotukilain 14 §:n 1 momentin mukaan toimeentulotukihakemus tehdään Kansaneläkelaitokselle, jonka tulee tehdä hakemuksen perusteella päätös perustoimeentulotuesta. Hakemus täydentävästä tai ehkäisevästä toimeentulotuesta tehdään §:n 2 momentin mukaan kunnan toimielimelle, jos hakija on saanut hakemusta koskevalle ajalle tehdyn päätöksen perustoimeentulotuesta. Mikäli oikeutta perustoimeentulotukeen ei ole hakemusta koskevalle ajalle ratkaistu, hakemus toimeentulotuesta tehdään aina ensin Kansaneläkelaitokselle. Kansaneläkelaitos siirtää asian kuntaan 14 d §:n mukaan siltä osin kuin hakija esittää hakemuksessaan sellaisia menoja, joita ei voida ottaa huomioon perustoimeentulotukea myönnettäessä.

Toimeentulotuki Hautausavustus



Toimeentulotuen jakautuminen Kansaneläkelaitoksen ja kuntien myöntämiin osiin korostaa tarvetta viranomaisten väliseen, monialaiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön sekä hyviin yhteistyökäytäntöihin. Näitä käytäntöjä on uudistukseen valmistauduttaessa käyty läpi Kansaneläkelaitoksen ja kuntien välillä ja eri tilanteisiin on valmistelussa pyritty varautumaan. Toimeenpanon alettua yhteistyö tulee lopulta hioutumaan käytännön soveltamistilanteissa ja kokemuksia tullaan tiiviisti seuraamaan.

Pieksämäki Toimeentulotuki


Toimeentulotuen hakemiseen esitetyllä lisäyksellä, jonka mukaan kunta voisi myöntää toimeentulotukea kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi poikkeustilanteissa ilman että asiakkaan oikeutta perustoimeentulotukeen on ensin arvioitu ja ratkaistu Kansaneläkelaitoksessa, on haluttu varmistaa asiakkaan avun saanti erityistilanteissa Kansaneläkelaitoksen palveluiden aukioloaikojen ulkopuolella. Tämä helpottaa asiakkaiden asemaa akuuteissa kriisitilanteissa ja tuo joustoa järjestelmään.

Pieksämäki Toimeentulotuki

Toimeentulotuki Muutto


Esitys sisältää myös säännöksen Kansaneläkelaitoksen liittymisestä valtakunnalliseen tietojärjestelmäpalveluun toimeentulotukijärjestelmänsä tuottamien perustoimeentulotukitietojen osalta sekä tähän liittyvästä Kansaneläkelaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen välisestä yhteistyöstä. Toimeentulotuen rahoitukseen liittyvää ennakoiden maksamisen prosessia säännöksissä on täsmennetty ja täydennetty. Siirtymäsäännökseen on lisätty sääntelyä koskien erilaisia siirtymävaiheen ratkaisutilanteita. Lakia säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä ajanmukaistetaan poistamalla laista viittaus toimeentulotuen myöntämiseen vastaanottokeskuksessa. Lisäksi Kansaneläkelaitos lisätään lastensuojelulain ilmoitusvelvollisten viranomaisten joukkoon. Esityksen tavoitteena on tarkentaa toimeentulotuen haku- ja viranomaisprosesseja toimivallan jakautuessa Kansaneläkelaitoksen ja kuntien kesken. Lisäksi täsmennetään toimeentulotukilain ja lastensuojelulain välistä suhdetta koskien taloudellista tukea jälkihuollossa. Esityksessä ei puututa toimeentulotuen myöntämisperusteisiin tai tuen rakenteeseen.

Täydentävä Toimeentulotuki Hyvinkää


Perustoimeentulotuen siirtyessä 1.1.2017 Kansaneläkelaitoksen toimeenpantavaksi, syntyy tilanteita, joissa edellä mainittu ratkaisu on ongelmallinen. Tällaisina tilanteina voidaan mainita esimerkiksi asiakkaan akuutit taloudellisen tuen tarpeet, jotka eivät kiireellisyytensä vuoksi voi odottaa Kansaneläkelaitoksen palveluiden aukioloa tai päätöstä perustoimeentulotuesta, siten kun käsittelyajoista on laissa säädetty.

Voinko Saada Toimeentulotukea


Lisäksi hakemusten siirtämiseen 14 d §:ssä säädetyllä tavalla on havaittu liittyvän ongelmia niin asiakkaan, Kansaneläkelaitoksen kuin kunnankin näkökulmasta. Asiakkaan näkökulmasta 14 d §:n nykyinen muotoilu johtaisi esimerkiksi siihen, että Kansaneläkelaitos siirtäisi sellaisia hakemuksia kuntaan, joita asiakas ei itse ole tarkoittanut siirrettäväksi. Asiakkaalla ei ole pykälän muotoilun vuoksi oikeutta kieltää siirtoa. Omaksuttu malli ei olisi myöskään hallinnollisesti tehokas, koska Kansaneläkelaitos joutuisi käytännössä siirtämään kaikki vähintään osittain kielteiset hakemukset kuntaan. Suurin osa siirtyvistä hakemuksista olisi sellaisia, joihin ei vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella myönnetä toimeentulotukea lainkaan. Suurta osaa hakemuksista käsittelisi siis kaksi viranomaista ja joidenkin arvioiden mukaan näistä valtaosa olisi sellaisia, jotka todennäköisesti johtaisivat jälleen kielteiseen lopputulokseen.

Toimeentulotuki Lapua


Kela-siirron tavoitteena on ollut, että Kansaneläkelaitos ja kunnat voivat toimia joustavasti ja hallinnollisesti tehokkaasti, kun asiakas voi samalla hakemuksella hakea sekä Kansaneläkelaitoksen myöntämää perustoimeentulotukea että kunnan myöntämää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Hakemuksen siirtämiseen liittyviä säännöksiä on tässä esityksessä tarkennettu. Muita tiivistä yhteistyötä vaativia tilanteita ovat sosiaalityön tarpeessa olevan asiakkaan ohjaaminen kuntaan sekä toimeentulotuen alentamisharkinnassa tarvittavien tietojen vaihto. Tämän esityksen perusteella Kansaneläkelaitokselle tulisi myös informointivelvollisuus tiettyjen kuntouttavan työtoiminnan ja kotoutumistoimenpiteiden piirissä olevien asiakkaiden osalta. Tiedonsiirtoon Kansaneläkelaitoksen ja kuntien välillä esitetään tarkentavaa sääntelyä. Lisäksi esitykseen on otettu Kansaneläkelaitoksen ja apteekkien välistä sähköistä korvausmenettelyä koskevat säännökset asiakkaan lääkemääräyksellä tehdyistä ostoista. Lisäksi esitykseen on sisällytetty Kansaneläkelaitoksen ja vuokranantajan välistä tietojen siirtoa koskevat säännökset.