Elatusvelvollisuus

Lasten Elatusvelvollisuus Avioerossa

Huostaanotto Elatusvelvollisuus

Yksittäisen asiakkaan kannalta elatustuen myöntämiseen ja perintään liittyvien säännösten ja toimintatapojen uskotaan tulevan nykyistä läpinäkyvimmiksi ja selkeämmiksi. Tuen saaminen ei olisi riippuvainen yksittäisen kunnan omaksumasta tulkintakäytännöstä, vaan päätökset tehtäisiin samojen valta kunnallisten periaatteiden mukaisesti. Kansaneläkelaitoksen laajan toimistoverkoston uskotaan helpottavan elatustuen hakemista ja selkeyttävän elatustuen roolia lakisääteisenä, lapselle tietyin edellytyksin kuuluvana etuutena. Myös elatusvelvollisten aseman uskotaan selkeytyvän, kun elatusmaksujen perintä hoidettaisiin keskitetysti Kansaneläkelaitoksen toimesta.

Koska Elatusvelvollisuus Loppuu

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveys ministeriössä. Erityisesti elatustukilakia koskevat ehdotukset on valmisteltu yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa. Lapsen elatuksesta annettua lakia koskevat ehdotukset on valmisteltu yhteistyössä oikeusministeriön kanssa.

Elatusvelvollisuus Ikäraja

Perusteettomasti maksetun elatustuen takaisinperintää koskevia päätöksiä tehtiin vuonna 2006 yhteensä 1 700 kappaletta. Takaisinperittäviksi päätettyjen elatustukien kokonaismäärä oli noin 0,6 miljoonaa euroa. Takaisin saatiin perityksi vuoden aikana noin 0,3 miljoonaa euroa.

Lakisääteinen Elatusvelvollisuus

Elatustuen myöntää tällä hetkellä lapsen kotikunnan elatusturvaasioista vastaava toi mielin ja myös rahoituksesta vastaa lapsen kotikunta. Kunta saa elatustukimenoihinsa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) mukaista valtionosuutta. Kunnissa elatustuen toimeenpano ja elatustuen perintä työllistää yhteensä noin 200 kokopäiväistä työntekijää. Tämän lisäksi muiden kuin kokopäiväisesti työskentelevien yhteen laskettu työpanos on noin 175 henkilötyövuotta. Elatustukitehtävät kunnissa ovat painottuneet tuen myöntämiseen, maksatukseen ja erityisesti elatusavun perintään. Yhteydet muuhun kunnalliseen sosiaalihuoltoon ovat käytännössä olleet melko vähäiset. Elatustukea hoitaneen henkilöstön palkka kustannukset ovat kunnissa vuositasolla olleet arviolta noin 11 miljoonaa euroa. Elatus tuen toimeenpanoa ja siihen sisältyvää elatustuen perintää on hoidettu kunnissa neljän eri ohjelmistotoimittajan tietojärjestelmiä käyttäen, joista osa on ollut kuntakohtaisesti räätälöityjä. Lisäksi 38 kuntaa on hoitanut elatustuen toimeenpanon manuaalisesti. Henkilöstön palkkauksen lisäksi kunnille on siten aiheutunut muun muassa tietojärjestelmien ylläpitoon liittyviä kustannuksia.

Avioliitossa Elatusvelvollisuus

Elatustuen toimeenpanossa ja elatusavun perinnässä työskentelevän henkilöstön määrä kunnissa on tällä hetkellä yhteensä noin 375 henkilötyövuotta. Kokopäiväisesti elatustuki tehtäviä hoitaa noin 200 työntekijää. Ehdotetun mukaisesti Kansaneläkelaitoksen palvelukseen siirtyvän henkilöstön määrän ratkaisee Kansaneläkelaitos neuvoteltuaan kuntasektoria edustavan tahon kanssa. Alustavissa laskelmissaan Kansaneläkelaitos on arvioinut tarvitsevansa elatustukeen ja elatusavun perintään liittyvien tehtävien hoitamiseen noin 100 henkilötyövuotta.

Avoliitto Elatusvelvollisuus

Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunnot sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosastolta, oikeusministeriöltä, työ ja elinkeino ministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, Kun nalliselta työmarkkinalaitokselta, Suomen Kuntaliitolta, Tilastokeskukselta, Kuntien eläkevakuutukselta, Kansaneläkelaitokselta, EteläSuomen lääninhallitukselta, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskukselta, Helsingin ulosottovirastolta, Valtion konttorilta, Vakuutusoikeudelta, toimihenkilöliitolta. Järjestöistä lausuntoa pyydettiin Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien Liitolta sekä Elatusvelvollisten Liitolta. Vakuutusyhtiöistä lausuntoa pyydettiin Tapiolasta ja If vahinkovakuutusyhtiöltä. Kunnista lausuntoa pyydettiin Helsingin, Vantaan, Oulun, Lahden, Joensuun, Hollolan, Alajärven ja Kemijärven kaupungeilta sekä Jämijärven kunnalta. Lausunnonantajista lähes kaikki olivat sitä mieltä, että elatustuen toimeenpanon siirtäminen kunnilta Kansaneläkelaitokselle on uudistuksena kannatettava. Perusteina mainittiin muun muassa käytäntöjen yhtenäistyminen, kansalaisten yhdenvertainen kohtelu asuinpaikasta riippumatta sekä päätöksentekoon ja perintää liittyvien järjestelmien järkeistäminen. Ainoastaan Elatusvelvollisten Liitto vastustaa siirtoa. Liiton näkemyksen mukaan siirto tulee heikentämään varsinkin vähävaraisten elatusvelvollisten asemaa.

Avioliittolaki Puolison Lapset Elatusvelvollisuus

Ulosottokaaren mukaan ulosottohakemukseen on pääsääntöisesti liitettävä ulosottoperuste alkuperäisenä. Täytäntöönpano voidaan toimittaa jäljennöksen tai telekopion perusteella, jos ulosottomies katsoo, ettei useampikertaisen perinnän vaaraa ole. Tietojärjestelmähakija saa toimittaa ulosottoperustetta koskevat tiedot sähköisenä viestinä, jos se sallitaan asianomaisessa luvassa (ulosotto kaaren 3 luvun 5 §:n 1 momentti). Oikeusministeriö voi voimassaolevan lainsäädännön perusteella myöntää Kansaneläkelaitokselle tietojärjestelmähakijan luvan ja tässä luvassaan vapauttaa Kansaneläkelaitos alkuperäisen ulosottoperusteen lähettämisestä. Alku peräinen peruste on kuitenkin aina tarvittaessa tai erikseen pyydettäessä toimitettava.

Lasten Elatusvelvollisuus Avioerossa