Turvallisuustietorekisteri voisi voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavasti sisältää tietoja myös sellaisista poikkeuksellisista turvallisuutta vaarantavista vankilatapahtumista, joita ei katsota voitavan kirjata valvonta- ja toimintarekisteriin.
Rikollisuuden selvittäminen ei olisi enää peruste tiedon tallentamiseksi, koska rikosten selvittäminen ei kuulu Rikosseuraamuslaitoksen toimivaltaan. Seurantaperustetta ei myöskään enää kirjattaisi, koska Rikosseuraamuslaitoksen toimivaltaan ei kuulu henkilön tarkkailu tiedonhankintatarkoituksessa. Sen sijaan se, mihin tiedon turvallisuustietorekisteriin kirjaaminen perustuu, tulisi kirjata sen varmentamiseksi, että tieto on turvallisuustietorekisteriin kirjattava tieto.
e
Sosiaalihuollon tietojen ja potilastietojen oma-aloitteista luovuttamista laajennettiin vuonna 2015. Muutoksia tehtiin lukuisiin lakeihin, muun muassa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin (812/2000) ja potilaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin (785/1992). Viranomaisten vaitioloa koskevia säännöksiä muutettiin siten, että viranomaisille ja muille toimijoille annettiin salassapitovelvollisuuden estämättä oma-aloitteinen oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot. Lainmuutosten esitöissä (HE 333/2014 vp) todetaan, että voimassa olevien säännösten mukaan viranomaisten välinen tietojen vaihtaminen edellyttää pääsääntöisesti tietoja tarvitsevan viranomaisen esittämää pyyntöä, eivätkä viranomaiset ja muut toimijat lähtökohtaisesti voi luovuttaa tietoja oma-aloitteisesti. Tietojen luovuttaminen siten, että tiedon antaminen perustuu toisen viranomaisen pyyntöön, on koettu ongelmalliseksi väkivallan ehkäisyssä ja ennalta estämisessä. Yleinen ongelma on se, ettei poliisi tiedä toisella toimijalla olevista tiedoista, eikä tämän vuoksi osaa pyytää tietoja toiselta viranomaiselta. Pahimmillaan tilanne johtaa siihen, että vakava väkivallanteko ehtii tapahtua, ennen kuin poliisi saa mitään tietoa.
Tietojen luovuttamisesta teknisten rajapintojen ja katseluyhteyksien avulla viranomaisten välillä sekä tietojärjestelmien käyttöoikeuksien hallinnasta säädetään 1.1.2020 voimaan tulleessa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (906/2019, tiedonhallintalaki). Yleislakina tiedonhallintalain tarkoituksena on vähentää tarvetta säätää erityislainsäädännössä teknisluonteisesta tietojen luovutustavasta sekä mahdollistaa erityissääntelyn purkamista. Tiedonhallintalaissa säädetään mahdollisuudesta avata katseluyhteys tai tekninen rajapinta viranomaisen tietojärjestelmään.
Rikosseuraamusviranomainen tekee tiivistä yhteistyötä Tanskan keskusrikospoliisin ja poliisin tiedustelupalvelun kanssa. Yhteistyö koskee turvallisuuskysymyksiä yleisellä tasolla samoin kuin yksittäisiä vankeja ja heitä koskevia tietoja. Rikosseuraamusviranomainen pyrkii vahvistamaan turvallisuutta muun muassa siten, että rikosseuraamusviranomainen tiloihin voitaisiin tulevaisuudessa asettaa poliisimies yhteistyön parantamiseksi. Asiasta ei kuitenkaan ole säännöksiä.
Lakivaliokunnan ja apulaisoikeusasiamiehen kannanottojen perusteella on syytä arvioida, onko vankien käyttöön annettavaa omaisuutta koskeva sääntely riittävän täsmällistä.
Jos vanki tai tuomittu on rekisteröity Infoflyt-järjestelmään, on rikosseuraamusviranomaisella oikeus käsitellä myös henkilötietoja, jotka koskevat vierailijoihin, puhelimitse tai kirjeitse vankiin yhteydessä oleviin, vangin perheenjäseniin, ystäviin, tuttaviin ja muihin, jotka pyrkivät yhteyteen vangin tai tuomitun kanssa tai joiden kanssa vanki pyrkii yhteyteen. Rikosseuraamusviranomainen voi käsitellä myös muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden henkilötietoja, jos tämä on välttämätöntä henkilön oman taikka vangin tai tuomitun tai muun erityistä suojelua tarvitsevan henkilön turvallisuuden varmistamiseksi.
Islannin lainsäädäntöön ei sisälly tyhjentävää luetteloa siitä, mitä vankilan turvallisuuteen liittyvää tietoa Islannin rikosseuraamusviranomainen saa käsitellä. Pääsäännön mukaan rikosseuraamusviranomaisella tai vankilalla on oikeus käsitellä vangin henkilötietoja, mukaan lukien arkaluontoisia tietoja, siinä laajuudessa kuin sitä on pidettävä välttämättömänä laitoksen toimintaa ajatellen (Lög um fullnustu refsinga, 15/2016).
Yleisen massaluonteisen valvonnan perusteella mahdollisesti tehtyjen havaintojen pohjalta tai jos se muusta syystä on tarpeen, tulisi voida tehdä päätös yksittäisen vangin maksukorttitilin tietojen valvonnasta. Muu syy voisi tulla kyseeseen esitutkintaviranomaisten toimenpiteiden johdosta.
Vankeuslain 19 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, jos vankien valvonnan tai muun Rikosseuraamuslaitoksen tehtävien hoidon yhteydessä ilmi tulleiden seikkojen nojalla on syytä epäillä rahan ja muiden maksuvälineiden tai muun omaisuuden laillista alkuperää, asiasta on ilmoitettava poliisille.
Turvallisuustietorekisteriin voitaisiin edelleen kirjata Rikosseuraamuslaitoksen muiden viranomaisten rekistereistä saamia, rekisteröityyn liitettävissä olevia tietoja sekä muulta viranomaiselta tai yksityiseltä henkilöltä saatuja vihjetietoja. Näitä tietoja voitaisiin käsitellä pykälän 1 momentin edellytysten täyttyessä.
Tietojen luovuttamisen osalta henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 24 §:ssä säädetään, että lain 14—23 §:ssä tarkoitetut tiedot voidaan antaa teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti. Turvallisuustietorekisterin osalta ei ole säädetty tietojen luovuttamisesta teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti. Siitä, kuka päättää turvallisuustietorekisterin tiedon luovuttamisesta, ei ole myöskään nimenomaisesti säädetty.
Vankeuslain 9 luvun 3 §:n nojalla vangin haltuun voidaan antaa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymä maksukortti. Tällä hetkellä vangeille annetaan Rikosseuraamuslaitoksen hankkimat maksukortit, joille maksetaan vankien toimintarahat ja joille esimerkiksi omaiset voivat siirtää rahaa. Kortit annetaan suljetuissa vankiloissa kaikille vangeille ja vankien rahaliikenne vankilassa tapahtuu korttien avulla. Avolaitoksissa vangit voivat käyttää myös omia maksuvälineitään.
Rikosseuraamusviranomaisella ei ole esitutkintavaltuuksia eikä siten esimerkiksi toimivaltaa käyttää pakkokeinolaissa tarkoitettua puhelun salaista kuuntelua.
Ehdotettu säännös mahdollistaisi aiempaa paremmin myös tiedon välittämiseen vankilassa vuorojen välillä virkamieheltä toiselle, vastaavasti kuten aiemmin lakiin henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa (422/2002) sisältyneen järjestystietorekisteriä koskeneen pykälän osalta oli tarkoituksena. Nykyistä lakia henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa säädettäessä tällaista sääntelyä ei pidetty tarpeellisena. Tällaisen vankilan osastoilla tehtävien poikkeuksellisten havaintojen kirjaamisen ja tiedon välittämisen oman yksikön sisällä vuorojen vaihtuessa tai asioiden kehittymisen seuraamiseksi jatkossa on havaittu käytännön työssä olevan kuitenkin tarpeen.
Vankeuslain 13 luvussa säädetään tapaamisten teknisestä valvonnasta ja 18 luvussa säädetään tarkkailun ja eristämistarkkailun valvonnasta teknisillä välineillä.
Pykälään olisi vankilaturvallisuuden ja yhteiskunnan turvallisuuden sekä rikosten estämisen vuoksi perusteltua myös lisätä uusi 3 momentti Rikosseuraamuslaitoksen oikeudesta ilmoittaa Rikosseuraamuslaitoksen tehtävien hoidon yhteydessä ilmenneitä tietoja tapahtumista ja henkilöistä, joiden voidaan perustellusti arvioida liittyvän rikolliseen toimintaan. Kyse olisi Rikosseuraamuslaitoksen virkamiesten toimivaltuuksiensa ja tehtäviensä puitteissa tekemistä tapahtumiin tai henkilöihin liittyvistä havainnoista poliisille, muulle esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle ilmoittamisesta. Esitys sisältää ehdotuksen kyseisten tietojen henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 7 §:n mukaiseen valvonta- ja toimintarekisteriin kirjaamiseksi.
Vankeuslain 19 luvun 1 §:ää olisi perusteltua muuttaa siten, että pykälään koottaisiin kaikki 1 ja 2 §:ssä säädetyt seikat, joista tulee tai voidaan ilmoittaa poliisille tai muille esitutkintaviranomaisille taikka syyttäjälle. Säännökseen olisi perusteltua lisätä poliisin lisäksi muut esitutkintaviranomaiset.
Pykälän 2 momentissa säädetään nimenomaisesti, että tietojen luovuttaminen teknisten rajapintojen avulla on toteutettava tietojärjestelmien välillä siten, että teknisesti varmistetaan luovutettavien tietojen tapauskohtainen tarpeellisuus tai välttämättömyys tietoja saavan viranomaisen tehtävien hoitamiseksi, jos luovutettavat tiedot ovat henkilötietoja tai salassa pidettäviä tietoja. Myöskään lain 23 §:n mukainen katseluyhteyden avaaminen ei mahdollistaisi rajoittamatonta pääsyä tiedon antavan viranomaisen tietovarantoon ja siellä oleviin tietoaineistoihin. Lain esitöiden (HE 284/2018 vp, s. 108—109) mukaan säännöksen tarkoituksena on osaltaan korvata tekniseen käyttöyhteyteen liittyvää sääntelyä niissä tilanteissa, joissa teknisellä käyttöyhteydellä on tarkoitettu erillisen katseluyhteyden avaamista toiselle viranomaiselle. Pelkästään tiedonsaantioikeus ei vielä riitä katseluyhteyden avaamiseen, vaan tämän lisäksi tarvitaan tietojärjestelmiin liittyviä suojatoimia. Säännöksen mukaan edellytyksenä katseluyhteyden avaamiseen on muun ohella, että katselumahdollisuus on rajattu vain yksittäisiin hakuihin, jotka voivat kohdistua tiedonsaantioikeuden mukaisesti tarpeellisiin tai välttämättömiin tietoihin ja tietojen hakemisen yhteydessä selvitetään tietojen käyttötarkoitus. Viranomaisen on lisäksi toteutettava katseluyhteys siten, että katseluyhteyden mahdollistava tietojärjestelmä tunnistaa automaattisesti poikkeavan tietojen hakemisen. Tiedonhallintalain säännöksiin sisältyvät teknisen rajapinnan ja katseluyhteyden käyttöä koskevat edellytykset turvaavat osaltaan sitä, että näitä teknisen käyttöyhteyden keinoja ei käytetä tarpeettomaan tiedonhankintaan ja estetään lainvastainen tietojen käsittely.
Esityksessä ehdotetaan Rikosseuraamuslaitoksen tiedon luovuttamista koskevia säännöksiä muutettavaksi. Rikosseuraamuslaitokselle annettaisiin salassapitovelvollisuuden estämättä oma-aloitteinen oikeus ilmoittaa poliisille, Tullille ja Rajavartiolaitokselle ne tiedot, jotka sillä on voimassa olevan lain perusteella oikeus luovuttaa pyynnöstä rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi, selvittämiseksi tai syyteharkintaan saattamiseksi. Tällä hetkellä Rikosseuraamuslaitos ei voi oma-aloitteisesti luovuttaa poliisille tietoa, joka olisi syytä saattaa poliisin tietoon, mutta poliisi ei tiedä Rikosseuraamuslaitoksella olevaa tietoa eikä tästä syystä osaa sitä kysyä. Tulkinnanvaraiseksi kysymykseksi on erityisesti osoittautunut turvallisuustietorekisteriin merkittyjen tietojen luovutus Rikosseuraamuslaitokselta poliisille.