Hallinto-Oikeus

Itä Suomen Hallinto Oikeus Päätökset

Korkein Hallinto-Oikeus Lapsen Osallisuus

tuomioistuimen vakinaisuus (”etukäteen laillisesti perustettu” tuomioistuin)

Valituslupa Korkein Hallinto Oikeus

Valituslupasääntelyn laajentamista harkittaessa tulee pohdittavaksi, soveltuuko järjestelmä kaikkiin vai vain osaan laissa säädetyistä päätösmenettelyistä. Valituslupajärjestelmän laajentamista ympäristöasioissa selvittäneen ympäristöministeriön arviointiryhmän raportissa todettiin, että jos otettaisiin käyttöön päätöstyyppikohtainen valituslupasääntely, olisi vaikea määritellä asian laadun ja merkityksen sekä sääntelyn johdonmukaisuuden näkökulmasta päätöstyyppiä, joka tulisi ehdottomasti jättää valituslupasääntelyn ulkopuolelle. Tällainen sääntely ei olisi myöskään selkeä. Raportissa todettiin myös, että perustuslailliset ja kansainvälisoikeudelliset velvoitteet eivät ole esteenä valituslupajärjestelmän laajentamiselle vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisiin asioihin siten, että kaikki kyseisten lakien mukaiset asiat säädettäisiin valitusluvanvaraisiksi (Ympäristömenettelyjen sujuvoittaminen ja tehostaminen, Ympäristöministeriön raportteja 13/2015).

Pasila Hallinto-Oikeus

Ehdotetut säännökset menettelystä suullisessa käsittelyssä ja todistelusta vastaisivat sisällöltään pääosin voimassa olevia hallintolainkäyttölain säännöksiä. Todistelua koskeviin säännöksiin sisällytettäisiin kuitenkin myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöön pohjautuvat säännökset itsekriminointisuojasta ja lainvastaisesti hankitun todisteen hyödyntämiskiellosta.

Lainvoima Hallinto-Oikeus

Lainvastaisesti hankittujen todisteiden hyödyntämiskielto koskee itsekriminointisuojan vastaisesti tai muulla tavoin lainvastaisesti hankittuja todisteita. Kielto ei ole ehdoton, mutta lainvastaisesti hankitun selvityksen hyödyntäminen oikeudenkäynnissä ei saa johtaa siihen, että oikeudenkäynti muodostuisi kokonaisuutena arvioiden epäoikeudenmukaiseksi.

Huostaanotto Ja Hallinto Oikeus

Esityksen tavoitteena on kehittää hallintolainkäytön yleisiä prosessisäännöksiä niin, että ne olisivat nykyistä informatiivisemmat ja vastaisivat nykyistä paremmin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Tarkoituksena on, että oikeudenkäynnin osapuolet olisivat nykyistä paremmin selvillä prosessuaalisista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan hallintoasiaa koskevassa oikeudenkäynnissä. Tavoitteena on myös, että menettely hallintolainkäyttöasioiden käsittelyssä eri hallintotuomioistuimissa olisi nykyistä yhdenmukaisempaa.

Alkupuheen Vuorot Hallinto-Oikeus

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman (2015) mukaan oikeusprosesseja nopeutetaan ja mahdollistetaan tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviin sekä lyhennetään tuomioistuinten käsittelyaikoja muun muassa kehittämällä korkein hallinto-oikeus aidoksi ennakkoratkaisutuomioistuimeksi. Korkeimman hallinto-oikeuden valituslupasääntelyn kehittäminen on sisältynyt myös pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman (2011) mukaisesti laadittuun oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan (Oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013—2025, Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 16/2013) sekä 19.8.2016 julkaistuun oikeus- ja työministeri Lindströmin ohjelmaan oikeudenhoidon kehittämiseksi.

Itä Suomen Hallinto Oikeus Päätökset
Kiireellinen Sijoitus Hallinto-Oikeus

Säännökset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ovat hallintolainkäyttölain 13 luvussa. Lähtökohtana on, että asianosainen velvoitetaan korvaamaan toisen asianosaisen kulut, jos asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, että tämä joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.