Yhtenä vaihtoehtona on harkittu sääntelyä, jossa ulkomailla alaikäisenä solmittu avioliitto tunnustetaan pyynnöstä vasta sitten, kun puolisot ovat täysi-ikäisiä. Tämä aiheuttaisi kuitenkin osapuolille hankalan välitilan. Sinä aikana alaikäinen puoliso joutuisi kohtaamaan samat oikeudelliset ongelmat kuin silloin, kun avioliittoa ei tunnusteta lainkaan.
Pakkoavioliitto voi kohdistua tyttöihin ja poikiin, miehiin ja naisiin. Osa kohdistuu lapsiin, osa täysi-ikäisiin. Ilmiö liittyy usein kulttuurillisiin tekijöihin ja niin sanottuihin kunniakysymyksiin, esimerkiksi kunniaväkivaltaan.
Tanskan avioliittolain (Lov om ægteskabs indgåelse og opløsning, LBK nr 87 af 29/01/2019) mukaan avioliiton edellytyksenä on muun muassa 18 vuoden ikä ja molempien osapuolien vapaa tahdonilmaisu (§ 20). Alaikäisenä ja ilman suostumusta solmittu avioliitto on pätemätön (§ 21). Perhetuomioistuin voi hyväksyä pätemättömän avioliiton päteväksi, jos siihen on erityisiä syitä.
Kumoamisen oikeusvaikutukset ovat samat kuin avioerossa. Tästä poiketen väestötietojärjestelmään merkitään avioliiton kumoamisen jälkeen se siviilisääty, joka puolisolla oli kumotun avioliiton solmimishetkellä. Avioliiton päättymismuodoksi merkitään väestötietojärjestelmään avioliiton kumoaminen.
Ehdotettujen lainsäädäntömuutosten lisäksi pakkoavioliittojen ennaltaehkäisemiseen ja pakkoavioliiton uhrien tukemiseen tarvitaan myös muita toimia.
Lain esitöissä on selostettu ehdottomuusperiaatteen soveltamista ulkomaisen avioliiton tunnustamista koskevissa asioissa. Yhtenä esimerkkinä ehdottomuusperiaatteen soveltamistilanteista on tuotu esiin alaikäisenä solmittu avioliitto. Esitöissä korostetaan, että periaatteen soveltaminen riippuu aina tuloksesta, johon yksittäistapausta koskeva harkinta johtaa. Harkinnassa on otettava huomioon puolisoiden elämäntilanne sillä hetkellä, kun kysymys ulkomaisen avioliiton pätevyydestä tulee esille.
Suomi on sitoutunut New Yorkissa 10.12.1962 tehtyyn YK:n yleissopimukseen, joka koskee suostumusta avioliittoon, vähimmäisavioikää ja avioliittojen kirjaamista (SopS 50/1964). Sopimuksen 1 artiklan mukaan avioliiton laillinen solmiminen edellyttää molempien osapuolien täyttä ja vapaaehtoista suostumusta, mikä heidän tulee ilmaista henkilökohtaisesti viranomaisen edessä ja todistajien läsnä ollessa.