Ulosotto

Sakko Ulosotto

Pirkanmaa Ulosotto

Esityksen mukaan täytäntöönpano jaettaisiin laajaan täytäntöönpanoon, perustäytäntöönpanoon ja erityistäytäntöönpanoon. Laajaa täytäntöönpanoa toimittavat ulosottomiehet erikoistuisivat enemmän selvitystyötä edellyttävien ulosottoasioiden hoitamiseen, mikä tehostaisi vaativissa ulosottoasioissa täytäntöönpanoa. Perustäytäntöönpanon keskittämisellä voitaisiin yhtenäistää massaluonteisten ulosottoasioiden käsittelyä ja siten osaltaan edistää oikeusvarmuutta. Siirtymävaiheen aikana on mahdollista, että perintätulos saattaa laskea ennen kuin uusi täytäntöönpanomenettely on vakiintunut.

Ulosotto Oikeudenkäyntikulut

Nykyisen organisaation vahvuuksina voidaan pitää kaksiportaisen ulosottolaitoksen selkeyttä. Lainkäyttötehtävät kuuluvat ulosottoviranomaisille ja hallintotehtävät Valtakunnanvoudinvirastolle. Täytäntöönpano-organisaatio on maantieteellisesti kattava, minkä johdosta velalliset ovat lähellä paikallisia ulosottoviranomaisia. Tämä mahdollistaa paikallisesti joustavan toiminnan ja nopean reagoinnin.

Ulosotto Elinkeinotulosta

Edellä todetusta huolimatta menojen sopeuttamistarve on edelleen suuri. Ottaen huomioon jo tehdyt sopeutustoimet ja tällä hetkellä tiedossa olevat lisäsäästötarpeet menotasoa tulisi vuoteen 2023 mennessä edelleen alentaa 8—10 miljoonaa euroa nykytasoon verrattuna. Laskelmassa on huomioitu, että oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön välisessä yhteistyöpöytäkirjassa (Yhteistyöpöytäkirja tuottavuutta lisäävästä hankkeesta 16.10.2015, OM 19/042/2015) on edellytetty, että tuottavuushyötynä ulosottolaitoksen määrärahoista vähennetään 0,5 milj. euroa vuonna 2020, 1,0 milj. euroa vuonna 2021 ja 4 milj. euroa vuonna 2022. Kokonaislaskelmat tarkentuvat, kun palkkakustannukset ovat virkaehtosopimusten tekemisen jälkeen tarkemmin laskettavissa ja mahdollisia uusia kehyspäätöksiä tehdään.

Kuolinpesän Osakas Ulosotossa

Esityksessä ehdotetaan, että valtakunnanvoudin viran ohella myös apulaisvaltakunnanvoudin, johtavan kihlakunnanvoudin ja johtavan hallintovoudin virat täytettäisiin viiden vuoden määräajaksi. Virkojen määräaikaisuudella pyrittäisiin varmistamaan johtamisen tehokkuus ja laatu, kun johdon kykyä ja tehtäviä voitaisiin määräajoin tarkastella. Virkaa hoitanut voitaisiin valita määräaikaiseen virkaan uudelleen. Virkojen määräaikaisuus ei koskisi nykyisiä viranhaltijoita. Nykyiset virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyisivät tehtävien mukana uuteen organisaatioon virkamieslain nojalla.

Raahe Ulosotto

Toisena vaihtoehtona tarkasteltiin ulosotto-organisaation muodostumista noin 6—11 ulosottoviraston pohjalle. Mallina olivat ulosoton nykyiset erikoisperintäalueet ja esimerkiksi poliisin aluejako. Tällöin virastot olisivat edelliseen vaihtoehtoon verrattuna jo suurempia, mikä mahdollistaisi henkilöstön erikoistumisen. Samoin työmäärien perusteella mahdollisesti tapahtuva virkojen lakkauttaminen tai siirtäminen toiselle paikkakunnalle olisi joustavampaa kuin usean viraston mallissa, mistä voisi olla saatavissa virkarakenteeseen liittyviä säästöjä. Tässäkään mallissa ei kuitenkaan olisi mahdollista poistaa hallintoon liittyviä päällekkäisyyksiä viraston käsitteeseen liittyvien lakisääteisten tai hallinnollisten velvoitteiden vuoksi.

Aikuiskoulutustuki Ulosotto

Laajaa täytäntöönpanoa toimitettaisiin alueellisissa toimintayksiköissä. Aluejaosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Perustäytäntöönpanoon ja erityistäytäntöönpanoon kuuluvia ulosottoasioita käsiteltäisiin asianomaisessa valtakunnallisessa toimintayksikössä. Oikeusministeriön asetuksella säädettäisiin siitä, minkä toimintayksikön toimintoja kuhunkin toimipaikkaan sijoitetaan. Toimintayksikön päällikkönä olisi johtava kihlakunnanvouti. Tiettyjen erityisosaamista vaativien täytäntöönpanotoimien keskittämisestä tietyille ulosottomiehille voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella.

Perintö Automaattisesti Ulosottoon

Tehtävien siirroissa noudatettaisiin valtion virkamieslainsäädäntöä. Organisaatiouudistuksessa olisi kysymys valtion toimintojen uudelleen järjestelystä, johon sovellettaisiin virkamieslain 5 a—5 c (1548/2011) pykäliä. Pääsääntönä olisi, että virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyisivät tehtäviensä mukana uuteen organisaatioon. Vakinaiset virkamiehet siirtyisivät vakinaisina virkamiehinä ja määräaikaiset virkamiehet määräaikaisina virkamiehinä, jos määräaikaisen virkasuhteen kesto ulottuu lain voimaantulon jälkeiseen aikaan. Lokakuussa 2017 ulosottolaitoksessa oli vakinaisia virkamiehiä 959. Määräaikaisia virkamiehiä oli 405, joista 201:llä oli vakinainen taustavirka ulosottolaitoksessa ja 204:lla ei ollut vakinaista taustavirkaa ulosottolaitoksessa.