Ulosotto Maksusuunnitelma
Maksa Ulosotto
Täytäntöönpanoasioita on kahdenlaisia: julkisia (allmänna mål) ja yksityisiä (enskilda mål). Julkiset asiat koostuvat julkisoikeudellisista saatavista, joiden velkoja on valtio tai kunta (esimerkiksi sakot, verot, tullimaksut ja muut julkisten velkojien maksut). Kaikki muut asiat ovat yksityisiä (esimerkiksi maksamattomat elatussaatavat, lainat, vuokrat ja muut maksut).
Ulosotto Maksaa Takaisin
Ulosottomiehinä toimivat johtavat kihlakunnanvoudit, kihlakunnanvoudit, maakunnanvouti sekä kihlakunnan- ja maakunnanulosottomiehet. Kihlakunnanvoudeille kuuluvat ulosoton lainkäyttötehtävät sekä yksikön tai viraston johtotehtävät. Osa lainkäyttötehtävistä kuuluu kihlakunnanvoudin yksinomaiseen toimivaltaan. Johtavat kihlakunnanvoudit ja maakunnanvouti hoitavat ulosottomiehen tehtävien ohella ulosottoviraston päällikön tehtävät. Virastopäällikkö nimittää viraston virkoihin ja virkasuhteisiin alaisensa virkamiehet pois lukien kihlakunnanvoudit, jotka nimittää Valtakunnanvoudinvirasto. Virastopäällikön tehtäviin kuuluvat myös viraston toiminnan johtaminen ja kehittäminen sekä muut paikallisen viraston hallinnolliset tehtävät. Ulosottoviraston päällikön tehtävistä säädetään ulosottotoimen hallinnosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1321/2007). Osa kihlakunnanvoudeista toimii oikeusministeriön päätöksellä erikoisperintätehtäviin määrättyinä.
Ulosotto Tietojen Tarkistus
Nykyisen kaltainen hajautettu organisaatio on omiaan hankaloittamaan johtamista, toiminnan organisointia ja sen yhtenäisyyttä, tarkoituksenmukaista työnjakoa sekä työmäärän tasaista jakautumista.
Käräjäoikeus Ulosotto
Esitys antaisi mahdollisuuden Ulosottolaitoksen johdolle tehdä uudessa organisaatiossa erikseen päätöksiä henkilöstön sijoittumisesta sen mukaan, miten sijoittuminen luo parhaimmat edellytykset toiminnan johtamiselle. Tässä arvioinnissa päätöksiin vaikuttavia seikkoja tulisi olla toiminnan yhtenäisyys, tehokkuus ja taloudellisuus sekä turvallisen työympäristön ylläpitäminen. Samalla olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että oikeusministeriön asetuksella säädetyissä toimipaikoissa on saatavilla riittävästi ulosoton palveluja.
Elämä Ulosotossa
Kolmannessa vaiheessa uudistettiin ulosmittausta, myyntiä ja tilitystä koskevat säännökset (L 469/2006). Tavoitteena oli kehittää heikossa taloudellisessa asemassa olevien velallisten vähimmäissuojaa, parantaa yritystoiminnan jatkamisen edellytyksiä ulosotossa ja kehittää huutokaupalle vaihtoehtoisia myyntimuotoja. Lisäksi korostettiin velallisen omatoimisuutta sekä perinnän toteuttamista erilaisin vaihtoehtoisin keinoin, kuten maksusuunnitelmien ja maksusopimusten avulla.
Ulosotto Velkajärjestelyn Aikana
Myös ulosottotoimen hallinto-organisaatio uudistettiin vuonna 1996. Ulosottoviranomaiset ja ulosottotoimen hallinto tulivat kuulumaan kokonaisuudessaan oikeusministeriön hallinnonalaan. Lääninhallituksille aluehallintoviranomaisina erikseen asetuksella säädettiin ulosoton ohjaus-, valvonta- ja muita tehtäviä. Kolmiportainen organisaatio muuttui kaksiportaiseksi vuoden 2010 alussa, kun Valtakunnanvoudinvirasto perustettiin ja lääninhallitukset lakkautettiin. Oikeusministeriölle jäi lähinnä ulosottolaitoksen strateginen suunnittelu ja ohjaus, talousarviosuunnittelu ja säädösvalmistelu.
Ulosotto Suppea Menettely
Paikallishallintouudistuksen seurauksena ulosottopiirien lukumäärä väheni vuonna 1996 231:stä 70:een. Piirien vähentäminen jatkui, ja oikeusministeriön päätöksillä yhteistoiminta-alueista ulosottopiirien määrä oli vuoteen 2005 mennessä vähentynyt 51:een. Vuoden 2008 alusta tuli voimaan valtioneuvoston asetus ulosottopiireistä (865/2007), jonka nojalla piirien määrä väheni nykyiseen 22:een. Tällä hetkellä ulosottovirastoissa on 22 päätoimipaikan lisäksi 42 sivutoimipaikkaa.