Tanskassa elatustukea vastaava etuus (fors kudvis udbetaling af bornebidrag) on vuonna 2007 ollut suuruudeltaan 1 063 kruunua kuu kaudessa lasta kohti. Tanskassa elatustuen maksamisesta huolehtii toimivaltainen kunta (handlekommune), mutta elatusavun perintään liittyvät tehtävät hoidetaan keskitetysti.
Norjassa yksinhuoltajan on mahdollista saada elatusavun ennakkoa (bidragsforskott), jos toinen vanhemmista ei ole maksanut elatusapua. Ennakon myöntäminen on tarveharkintaista ja sen suuruus riippuu muun muassa lasten lukumäärästä ja etuuden nostajan omista tuloista. Etuuden toimeenpanee Tryg deetatens Inkrevningscentral, joka työllistää noin 100 henkilöä. Sama yksikkö hoitaa keskitetysti myös elatusavun perinnän. Elatusvelvollisia oli noin 4 200 henkeä. Kun tien perittävänä oli samaan aikaan ulkomailta elatusapuja yhteensä noin 25 miljoonaa euroa. Vuoden 2006 aikana ulkomailta oli saatu perityksi elatusapuja noin 1,2 miljoonaa euroa.
Kansainvälinen elatusapujen perintä jakaantuu pohjoismaiden viranomaisten välillä tapahtuvan yhteistyön lisäksi kahteen laajempaan kokonaisuuteen; perintä Euroopan unionin ulkopuolisista valtioista ja toisaalta toisesta jäsenvaltiosta. Euroopan unionin sisällä yleisenä kehityspiirteenä on ollut suori en yhteyksien luominen ja lisääminen paikallisten viranomaisten välillä. Tavoitteena on rajat ylittävän elatusavun perinnän helpottaminen.
Ulkoasiainministeriö toimii New Yorkissa 20.6.1956 tehdyn elatusavun perimistä ulkomailla koskevan yleissopimuksen (SopS37/1962) mukaisena välittävänä ja vastaanottavana keskusviranomaisena Suomessa. Sopimuksen mukaan vastaanottavan maan viranomainen on velvollinen antamaan virka apua elatusavun perimisessä maksutta samoin edellytyksin kuin maan omille kansa laisille.
Elatusapua koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta tehdyissä Haagin yleissopimuksissa vuosilta 1958 ja 1973 annetaan sopimusvaltioille yhteiset määräykset elatusapupäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä säännöt oikeusavun myöntämisestä.
Ulkomaisten elatusapupäätösten osalta noudatetaan lakia ulkomailla annetun elatusapua koskevan päätöksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta (370/1983). Suomi on liittynyt Haagissa vuonna 1973 tehtyyn elatusapua koskevien päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevaan yleissopimukseen, johon kuuluvat lähes kaikki Euroopan maat sekä Turkki ja Australia. Elatusapua koskevan päätöksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta eräissä tapauksissa annetun asetuksen (832/1989) nojalla tunnustetaan ja pannaan täytäntöön myös muissa kuin sopimusmaissa annetut elatusapupäätökset.
Tuomioistuinten toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili ja kauppaoikeuden alalla vuonna 2000 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001 (Bryssel I –asetus) sisältää säännöt tuomioistuinten toimivallasta ja täytäntöönpanosta elatusapuun liittyvissä asioissa. Elatusapujen perintään EU-asioissa voidaan soveltaa myös riitauttamattomia vaatimuksia koskevan täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 805/2004.
