Ne henkilöt, jotka eivät käytävien neuvottelujen tuloksena siirry Kansaneläkelaitoksen palvelukseen, jäävät normaaliin tapaan kun tien työntekijöiksi. Heidän työsuhteensa ehdot säilyvät ennallaan.
Puitelain 8 §:n mukaisesti elatustuen toimeenpanoon liittyvät tehtävät tulisi siirtää kunnilta Kansaneläkelaitokselle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2009. Elatustuen toimeenpanon osalta vuoden vaihteessa tapahtuva siirto on kuitenkin osoittautunut monesta syystä ongelmalliseksi. Erityisesti elatusavun perinnässä on useita toimenpiteitä, jotka ajoittuvat juuri vuoden vaihteeseen. Joulukuussa maksettavat veronpalautukset ovat elatusavun perinnässä merkittävä tulon lähde. Ne tulisi kirjata kunnissa vuoden 2008 aikana saaduiksi saataviksi. Vuosittain osa elatusapusaatavasta vanhenee vuoden viimeisenä päivänä, jonka jälkeen kuntien tulee ilmoittaa ulosottoon perittävänä olevan vanhentumattoman velan määrä. Lisäksi elatus tukisaatavien tilitykset toisille kunnille tehdään helmikuun aikana.
Kansaneläkelaitoksen tietojärjestelmään ei siis ole mahdollista siirtää kutakin asiakastapausta koskevia tietoja niin, että elatustuet voitaisiin maksaa Kansaneläkelaitoksesta jo tammikuussa 2009. Kuntien tulee voida saattaa loppuun kaikki vuoteen 2008 kohdistuvat tapahtumat ja siirtää ajantasaiset asiakastiedot Kansaneläkelaitokselle vasta tämän jälkeen.
Elatustuen siirto kunnilta Kelalle –työryhmä on päätynyt edellä mainituista käytännön syistä ehdottamaan uudistuksen voimaantuloa 1 päivään huhtikuuta 2009. Kunnat käsittelevät ja ratkaisevat ehdotuksen mukaan elatustukihakemukset, jotka saapuvat ennen tämän lain voimaantuloa ja maksavat elatus tuen 31 päivään maaliskuuta 2009 asti. Kunta käsittelee myös elatustuen tarkistukset ja elatustuen takaisinperintää koskevat asiat ajalta ennen tehtävien siirtoa. Kunnan ratkaisemissa elatustukiasioissa sovelletaan vielä nyt voimassa olevaa elatusturvalakia.
Elatustuen toimeenpanon ja elatusavun perinnän Kansaneläkelaitokselle siirtämisen jälkeenkin kunnat huolehtisivat edelleen elatusavun vahvistamista koskevista tehtävistä. Näitä tehtäviä koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäväksi sosiaalihuoltolakiin. Elatusavun vahvistamisesta huolehtisi kunnassa se toimielin, joka sosiaalihuoltolain mukaisesti huolehtii sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä. Toimielimellä olisi edelleen oikeus ajaa kannetta elatusavun vahvistamiseksi tai korottamiseksi tilanteissa, joissa lapsi muutoin on vaarassa jäädä elatuksen puutteeseen. Toimielin voisi edelleen ajaa kannetta elatusavun muuttamiseksi muissakin tilanteissa, jos se katsottaisiin tarkoituksenmukaiseksi.
Indeksilaki ehdotetaan uudistettavaksi kokonaan. Avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa ja vahingonkorvauslaissa (412/1974) tarkoitetut elatusavut, rikosvahinkolaissa (1204/2005) tarkoitetut tulot ja elatuksen vähentymisestä taikka elatusvelvollisen menetyksestä toistuvina avustuksina maksettavat korvaukset sekä elatus tukilaissa tarkoitetut elatustuet sidottaisiin kuluttajahintaindeksiin pohjautuvaan elinkustannusindeksiin (lokakuu 1951=100).
Elatusmaksut nousisivat ehdotuksen mukaan vuosittain indeksin koko muutoksen verran. Nyt voimassa olevan lain mukaan elatustukea ja elatusapua korotetaan seuraa van kalenterivuoden alusta, kun elinkustannusindeksin lokakuun pisteluvun on todettu nousseen vähintään viisi prosenttia viimeksi tapahtunutta elatusapujen korottamista vastanneesta indeksiluvusta.
