Diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisia käsittelyjärjestelmään kuuluvia tosiasiallisia tietojärjestelmiä ovat tällä hetkellä rikosasioiden käsittely- ja asianhallintajärjestelmä Sakari, tuomioistuinten asiankäsittelyjärjestelmä Tuomas, tuomioistuinten kyselykäyttöjärjestelmä Kyösti sekä hallinto- ja erityistuomioistuinten käytössä oleva Lotus Notes. Ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään kuuluvia tietojärjestelmiä ovat yleisten tuomioistuinten käytössä oleva Rikostuomiosovellus RITU, oikeusapuasioiden sähköinen asianhallintajärjestelmä Romeo ja Tuomiorekisteri Tuore. Yleisten tuomioistuinten ja Syyttäjälaitoksen asian- ja dokumentinhallintajärjestelmä AIPA sekä hallinto- ja erityistuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentaationhallintajärjestelmä HAIPA kuuluvat osaksi ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmää sekä diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallista käsittelyjärjestelmää. Tietojärjestelmälain soveltamisen kannalta keskeistä on eri osajärjestelmien tietojen käyttötarkoitus, ei tekninen tietojärjestelmä, jolla tietoja käsitellään.
Raportointi-, tilasto- ja arkistojärjestelmän muodostaa tällä hetkellä oikeushallinnon viranomaisten käyttämä SAP BusinessObjects -niminen ohjelmisto. Järjestelmä ollaan seuraavien vuosien aikana korvaamassa kokonaan uudella ratkaisulla, jota varten oikeusministeriössä on käynnistetty tietoalustan kehittämisen ja raportoinnin viitearkkitehtuurin toimeenpanohanke (VN/1166/2019).
Esitystä on täsmennetty 12 §:n osalta.
Laki sisältää pykälämäärään nähden useita informatiivisia viittauksia. Yleislakeihin ei pääsääntöisesti viitata, jos yleislaista ei poiketa. Lakia soveltavat ensisijaisesti Oikeusrekisterikeskus ja oikeushallinnon viranomaiset, jolloin tarvetta useille informatiivisille viittauksille ei ole. Lain 2 §:n 1 momentissa oleva viittaus tietosuojasäännöksiin on kuitenkin perusteltua säilyttää, koska se ilmaisee rekisteröidylle, että Oikeusrekisterikeskus soveltaa sekä tietosuoja-asetusta että henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettua lakia (1054/2018, rikosasioiden tietosuojalaki). Laista tulisi poistaa muut viittaukset yleislakeihin sekä tarpeettomat informatiiviset viittaukset.
Lain 6 §:ssä säädetään velvollisuudesta toimittaa tietoja tietojärjestelmään. Säännös mahdollistaa tietojen toimittamisen myös muutoin kuin suoraan järjestelmään tallentamalla tai merkitsemällä. Käytössä olevat tietojärjestelmät eivät vielä mahdollista kaikkien tarvittavien tietojen toimittamista suoraan tietojärjestelmään merkitsemällä. Esimerkkeinä voidaan mainita korkein oikeus, joka toimittaa tekemänsä ratkaisut sähköpostilla tai paperilla sekä hallinto- ja erityistuomioistuimet, jotka myös toimittavat eräitä seuraamusmaksuja ja uhkasakkoja koskevia ratkaisuja sähköpostilla tai paperilla. Tavoitteena on kuitenkin siirtyä kokonaan sähköiseen käsittelyyn, joten muiden toimittamistapojen tulisi olla poikkeuksellisia ja niiden tarkoituksenmukaisuutta tulisi pohtia kussakin yksittäistapauksessa. Tarkoituksenmukaisuutta koskevassa harkinnassa ja arvioinnissa tulisi ottaa huomioon taloudelliset vaikutukset. Jos järjestelmän kehittäminen muodostuisi kustannuksiltaan suureksi suhteessa siihen hyötyyn, mitä tietojen merkitsemisellä tietojärjestelmään saataisiin, voitaisiin tietoja edelleen toimittaa muulla tavalla kuin merkitsemällä ne tietojärjestelmään.
Laki oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä (tietojärjestelmälaki) on tullut voimaan 1.12.2010. Lakiin on sittemmin tehty teknistyyppisiä korjauksia kuten lisätty viittaukset tietosuojasäännöksiin ja poistettu yleislakien kanssa päällekkäistä sääntelyä rekisteröidyn tarkastusoikeuden toteuttamisesta ja tietojen korjaamisesta. Lisäksi lain soveltamisalaa on täsmennetty.
Lain nimikettä, käsitteistöä ja tietovarannon rakennetta koskeviin esitettyihin teknisiin muutoksiin suhtauduttiin lausunnoissa myönteisesti. Muun muassa Tuomioistuinvirasto totesi, että lain nimikkeen muuttaminen tietovarannoksi kuvaa paremmin lain puitteissa tapahtuvaa valtakunnallista tietojen käsittelyä, koska kyseessä ei ole yksi yhtenäinen tietojärjestelmä, vaan looginen rekisteri, joka pitää sisällään useaan oikeushallinnon viranomaisen tietojärjestelmään tallennettuja tietoja. Niin ikään arkisto-termin poistaminen raportointi- ja tilastojärjestelmästä selkeyttää nykytilaa, sillä kyseisessä osajärjestelmässä ei säilytetä tai käsitellä tietoja arkistointitarkoituksessa.