Esityksen tavoitteena on selkeyttää oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarannon tietojen luovuttamista sekä tietojen poistamista koskevia säännöksiä sekä parantaa mahdollisuuksia luovuttaa keskitetysti tietoja journalistiseen tarkoitukseen tuomioistuimissa käsiteltävistä asioista. Ehdotetut säännökset myös selkeyttävät Oikeusrekisterikeskuksen oikeuksia ja velvollisuuksia. Tavoitteena on myös selventää soveltamisalaa oikeusaputoimistojen osalta ja pyrkiä vahvistamaan oikeushallinnon viranomaisten oikeuksia käyttää toisen viranomaisen valtakunnalliseen tietovarantoon tallentamia tietoja. Esityksen tavoitteena on lisäksi varmistaa lainsäädännön yhdenmukaisuus tiedonhallintalain kanssa ja poistaa tiedonhallintalain kanssa päällekkäiset säännökset.
Tietojen poistaminen rekisteristä
Lisäksi Asianajajaliitto ehdotti, että 12 §:n mukainen katseluoikeus laajennettaisiin koskemaan asianajajia, koska myös asianajajille on tärkeää oikeuskäytännön yhtenäisyyden varmistaminen. 12 §:ssä säädetään siitä, miten valtakunnalliseen tietovarantoon tietoja tallentavat oikeushallinnon viranomaiset voivat käyttää muiden oikeushallinnon viranomaisen tietovarantoon tallentamia tietoja. Lisäksi pykälässä säädetään oikeusministeriön ja Tuomioistuinviraston oikeudesta käyttää tilastointi- ja raportointijärjestelmään tallennettuja tietoja toimintansa suunnittelua ja seurantaa varten. Pykälässä ei säädetä yleisestä eikä oikeuslaitoksen ulkopuolisten tahojen tietojensaantioikeudesta, eikä Asianajajaliitto tallenna tietoja oikeushallinnon valtakunnalliseen tietovarantoon. Lausunto ei tältä osin aiheuta muutosta ehdotuksiin.
Tietojärjestelmälain yhtenä käyttötarkoituksena on tuottaa tilastoja ja muita tietoaineistoja oikeusoloista oikeusministeriölle ja oikeushallinnon viranomaisille toiminnan suunnittelua ja seurantaa varten. Oikeusministeriö ei ole laissa tarkoitettu oikeushallinnon viranomainen eikä laissa ole erikseen säädetty oikeusministeriön oikeudesta käyttää valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettuja tietoja. Myöskään 1.1.2020 toimintansa aloittanut Tuomioistuinvirasto ei ole laissa tarkoitettu oikeushallinnon viranomainen. Tuomioistuinlain 19 a luvun 2 §:n (209/2019) mukaan Tuomioistuinviraston tehtävänä on huolehtia siitä, että tuomioistuimet kykenevät käyttämään tuomiovaltaa laadukkaasti ja että tuomioistuinten hallinto on tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty. Näiden tehtävien hoitamiseksi Tuomioistuinvirasto tarvitsee valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettuja raportointi- ja tilastointijärjestelmän tietoja. Raportit ovat tilastoista tuotettuja dokumentteja. Käytännössä raportointi tarkoittaa säännöllisesti toistuvaa tilastointia tai valmiiksi tallennettua tilastoajoa. Jotta lain käyttötarkoitus toteutuisi ja jotta oikeusministeriön oikeus käyttää tietoja ilmenisi nimenomaisesti muutenkin kuin järjestelmän käyttötarkoitusta koskevasta 8 §:stä, 12 §:ään tulisi lisätä oikeusministeriölle ja Tuomioistuinvirastolle oikeus käyttää valtakunnallisen tietovarannon raportointi- ja tilastointijärjestelmään tallennettuja tietoja.
Rekisteröityjen yksityisyyden suoja huomioiden henkilötietojen poistoaikojen laskemisen tulisi alkaa ratkaisun antopäivästä. Alempien oikeusasteiden ratkaisujen lainvoimaiseksi tulemisessa voi kestää useita vuosia, minkä vuoksi poistoaikojen sitomista ratkaisun lainvoimaiseksi tulopäivään ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Poistoajan sitominen ratkaisun antopäivään tekisi järjestelmästä myös rekisteröidyn kannalta selkeämmän. Jos poistoaika lasketaan ratkaisun antopäivästä, tietojen säilytysajat voisivat pitkien käsittelyaikojen takia yksittäistapauksissa lyhentyä poistoaikojen pidentämisestä huolimatta, mutta valtaosassa tapauksia ne todennäköisesti pidentyisivät. Muutos ei kuitenkaan olennaisesti vaikuttaisi rekisteröityjen yksityisyyden suojaan, sillä samat tiedot säilytetään tuomioistuinten rekistereissä pysyvästi.
Tietojärjestelmälain valmisteluvaiheessa oli tarkoitus rakentaa tuomioistuinten kyselykäyttöjärjestelmä (Kyösti) palvelemaan tiedotusvälineitä koko käräjäoikeusverkostoon. Tiedotusvälineitä palvelevaa kyselykäyttöjärjestelmää ei kuitenkaan toteutettu suunnitellussa laajuudessa. Ehdotetut muutokset parantaisivat tiedotusvälineiden tiedonsaantia, joka olisi ollut myös kyselykäyttöjärjestelmän käyttöönoton tarkoitus.
Ehdotusta vastustivat osittain korkein hallinto-oikeus ja korkein oikeus. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tammikuun alussa 2020 voimaan tulleessa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa korkeimman hallinto-oikeuden asemaa on pyritty kehittämään aiempaa enemmän hallintoa ja hallintotuomioistuimia ratkaisuillaan ohjaavan tuomioistuimen suuntaan. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan se huolehtii oikeuskäytännön yhtenäisyydestä ensisijaisesti ennakkopäätöksillään ja lyhyillä ratkaisuselosteillaan, joiden julkaisemisesta se päättää itse niiden ennakkopäätösarvon perusteella. Tähän nähden ratkaisulla, jossa kaikki korkeimman hallinto-oikeuden päätökset olisivat tuomioistuinten vapaasti saatavilla valtakunnallisesta tietovarannosta, voi olla oikeuskäytännön yhtenäisyyden kannalta vaikeasti ennakoitavia vaikutuksia.