Pykälän 3 momentin mukaan raportointi-, tilasto- ja arkistojärjestelmän käyttötarkoituksena on tuottaa tilastoja ja muita tietoaineistoja oikeusoloista oikeusministeriölle ja oikeushallinnon viranomaisille toiminnan suunnittelua ja seurantaa varten sekä hallinnonalalla toimivien tutkimus- ja selvitystehtäviä hoitavien yksiköiden käyttöön. Järjestelmän avulla tuotetaan raportti- ja tilastotietoa, joita oikeushallinnon viranomaiset tarvitsevat muun muassa oman toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi käsittelyaikojen kestoon ja käsiteltyjen asioiden määrään liittyvät raportit. Lisäksi oikeusministeriö ja Tuomioistuinvirasto tarvitsevat järjestelmän tietoja oikeushallinnon viranomaisten ohjaustehtäviä varten. Osajärjestelmän käyttötarkoitukseksi ei ole säädetty arkistointia, eikä järjestelmä tosiasiallisestikaan toimi oikeushallinnon viranomaisen ratkaisutietojen tai muunkaan asiakirja-aineiston arkistointipaikkana vaan raportointi- ja tilastointijärjestelmänä. Osajärjestelmän nimestä tulisi siten poistaa arkisto. Tekninen sanamuutos tulisi tehdä kaikkiin pykäliin, joissa arkistointijärjestelmä mainitaan. Lisäksi tilasto tulisi päivittää tilastoinniksi kaikissa pykälissä, joissa se mainitaan.
Tietojärjestelmälain 17 §:n 3 momentin mukaan Oikeusrekisterikeskus voi luovuttaa tiedotusvälineille toimituksellisiin tarkoituksiin myös kopiona, sähköisenä tallenteena tai teknisen käyttöyhteyden avulla sellaisia oikeudenkäynnin perustietoja ja muita diaaritietoja diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä, jotka tuomioistuimessa ovat julkisia ja joiden luovuttamista tuomioistuin ei ole rajoittanut. Tietojärjestelmälain 17 §:n 3 momentissa säädetään edelleen, että tietoja voidaan luovuttaa edellä tarkoitetulla tavalla asioista, jotka kuukauden kuluessa tiedon luovuttamishetkestä tulevat suulliseen käsittelyyn tai joissa hallintotuomioistuin järjestää katselmuksen, tai jotka ovat tulleet vireille tiedon antamista edeltäneen kuukauden aikana taikka joiden käsittelyvaiheita tiedotusväline on tietojenvälitysjärjestelmään tekemällään merkinnällä osoittanut seuraavansa.
Oikeusrekisterikeskus on luovuttanut elokuusta 2015 alkaen valtakunnallisesti tuomioistuinten diaaritietoja tiedotusvälineille journalistisiin tarkoituksiin. Tietopyyntöjen määrä on kasvanut jatkuvasti. Oikeusrekisterikeskus on vastaanottanut tiedotusvälineiltä tietopyyntöjä vuonna 2016 yhteensä 172, 2017 yhteensä 316, 2018 yhteensä 449 ja 2019 yhteensä 470 kappaletta. Tietopyynnöt on lähes poikkeuksetta yksilöity henkilön nimellä sekä henkilön muilla tunnistetiedoilla kuten syntymäajalla ja kotikunnalla. Nykyinen säännös ei mahdollista sitä, että Oikeusrekisterikeskus hakee tietoja oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä journalistisiin tarkoituksiin henkilön nimellä tai muulla henkilön tunnistetiedolla. Henkilöhakuperustekielto koskee vain valtakunnallista tietojärjestelmää. Tuomioistuinten ja Syyttäjälaitoksen omista rekistereistä ei ole erityissääntelyä, minkä vuoksi tuomioistuinten ja Syyttäjälaitoksen asiakirjojen antaminen ratkaistaan julkisuuslain säännöksiin perustuen. Tuomioistuinten rekistereistä ja esimerkiksi Syyttäjälaitoksen rangaistusmääräyksistä tietojen hakemista nimen perusteella ei ole rajoitettu.
Hovioikeus Keskeytyspyyntö16 §:n 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi rajoittaa tiedon antamista yleisen tiedonsaantioikeuden perusteella diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä siihen merkitsemästään asianosaisesta tai muusta asiaan osallisesta. Jotta olisi yksiselitteistä, että hallintotuomioistuimella tarkoitetaan kyseissä kohdassa myös vakuutusoikeutta, tulisi vakuutusoikeus mainita erikseen.
Tietojen luovuttamista ja poistamista koskevilta osilta esityksen ei arvioida edellyttävän merkittäviä muutoksia Oikeusrekisterikeskuksen tietojärjestelmiin eikä lisäävän tarvetta Oikeusrekisterikeskuksen lisäresursseille. Muilta osin esityksen tarkoituksena on selkeyttää olemassa olevaa tilannetta, eikä sillä tämän vuoksi ole taloudellisia vaikutuksia.
Pohjanmaan käräjäoikeus ja vakuutusoikeus kiinnittivät huomiota siihen, että myöskään eri tietolähteiden tietoja yhdistelemällä ei saa syntyä sellaista tilannetta, että salassa pidettävää tietoa paljastuu. Myös korkein hallinto-oikeus katsoi, että oikeudenkäyntiasiaa koskevien diaaritietojen luovuttaminen saattaa tapauksesta riippuen olla osin lainvastaista myös silloin, kun tietopyynnön esittäjällä on journalistinen tarkoitus. Tietopyyntöihin vastaamisessa on siten journalistista poikkeustakin sovellettaessa huolehdittava siitä, että tietojen luovuttamisessa noudatetaan julkisuuslaissa ja muussa lainsäädännössä olevia vaatimuksia.
Tiedonhallintalain 23 §:n mukaan viranomainen voi avata katseluyhteyden toiselle viranomaiselle tietovarannon sellaisiin tietoihin, joihin katseluoikeuden saavalla viranomaisella on tiedonsaantioikeus. Edellytyksenä katseluyhteyden avaamiselle on, että katselumahdollisuus on rajattu vain yksittäisiin hakuihin, jotka voivat kohdistua tiedonsaantioikeuden mukaisesti tarpeellisiin tai välttämättömiin tietoihin, ja että tietojen hakemisen yhteydessä selvitetään tietojen käyttötarkoitus. Myös tämän takia tietojärjestelmälain 12 §:n mukainen oikeus tietojen käyttämiseen oikeuskäytännön yhtenäisyyden varmistamiseksi tulisi rajata ratkaisutietoihin ja –asiakirjoihin. Lisäksi AIPA- ja HAIPA-järjestelmät tulisi rakentaa niin, ettei tietojen katselu valtakunnallisesta tietovarannosta ole mahdollista ilman hakuperusteen eli käyttötarkoituksen merkitsemistä.