Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Kun viranomainen puuttuu perheen yksityisyyteen toteuttaessaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua, on päätöksiä tehtäessä aina otettava huomioon riittävällä tavalla vanhempien ensisijainen velvollisuus ja oikeus päättää lapsensa hyvinvoinnista ja kasvatuksesta. Viranomaisen on pyrittävä kaikin tavoin edesauttamaan vanhempien mahdollisuutta toteuttaa kasvatustehtäväänsä myös silloin, kun lapselle ja perheelle järjestetään lastensuojelulain mukaisia palveluja. Viranomaisten on myös oma-aloitteisesti tarjottava perheelle apua.
Lastensuojelulain mukainen huostaanotto ja sijaishuollon järjestäminen sekä kiireellinen sijoitus ovat lastensuojelutyön viimesijainen keino turvata lapsen kasvu ja kehitys sekä erityinen suojelu. Huostaanotto ei ole rangaistus lapselle tai perheelle, vaan sillä turvataan viimekädessä lapsen erityinen suojelu. Usein huostaanoton taustalla on monivuotinen lastensuojelun asiakkuus, ja lastensuojeluviranomaiset tuntevat hyvin perheen ja sen ongelmat. Ennen huostaanottopäätöstä työskentely perheen kanssa on intensiivistä ja perheelle tarkoitettujen avohuollon tukitoimien toimivuutta on arvioitava. Kuten kaikessa lastensuojelutyössä, myös huostaanottovaiheessa ja huostaanoton aikana pyritään hyvään yhteistyöhön perheen kanssa.
Lastensuojelussa, huostaanotto mukaan lukien, lapsella on oikeus saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti ja hänellä on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Tämän toteuttamiseksi lapsella on oikeus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa. 12 vuotiaalle lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain mukaisesti häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Oikeusministeriön arvion mukaan valituslupamenettelyyn siirtyminen lisää lastensuojeluasioissa suullisten käsittelyjen määrää hallinto-oikeuksissa noin 20 prosenttia. Tästä johtuen entistä useammalle lapselle tulee tilaisuus tulla kuulluksi huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevassa asiassaan hallinto-oikeudessa.
Huostaanotto on purettava, mikäli sille ei enää ole perusteita. Huoltajalla ja 12 vuotta täyttäneellä lapsella on aina mahdollisuus hakea huostassapidon lopettamista ja saada näin asia uudelleen käsittelyyn. Huostaanoton lopettamista koskevan hakemuksen johdosta annetusta päätöksestä on puolestaan mahdollisuus valittaa suoraan hallinto-oikeuteen. Lisäksi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on lastensuojelulain 47 §:n 2 momentin mukaisesti arvioitava aktiivisesti huostassapidon jatkamisen edellytyksiä. Kun laissa määritettyä huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole, tulee viranhaltijan tehdä päätös huostassapidon lopettamisesta.
Pitkät oikeusprosessit ovat lasten ja perheiden näkökulmasta raskaita ja vaikeuttavat työskentelyä perheiden kanssa tilanteiden korjaamiseksi. Lapsen kuntoutuksen aloittaminen ja sijais-huoltopaikkaan kiinnittyminen eivät pääse tosiasiassa alkamaan, ennen kuin huostaanottoprosessi tuomioistuimessa on päättynyt. Vastentahtoisen huostaanoton hyväksyminen ja sitä myöten vanhempien kyky työskennellä lastensuojelun kanssa lapsen edun mukaisesti ei pääse käynnistymään ennen kuin oikeudenkäynti saadaan päätökseen. Käytännössä vastentahtoiset huostaanottopäätökset eivät pääsääntöisesti muutu korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä.
Lasten ja perheiden osalta muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen muodostaa vain yhden osan lastensuojeluasioiden oikeussuojaprosessia ja muutoksenhakujärjestelmää. Vaikka tahdonvastaista huostaanottoa koskeva asia tulee hallinto-oikeudessa ensivaiheessa ratkaistavaksi, myös näissä asioissa käsittelyä edeltää lastensuojeluviranomaisen tekemä lastensuojelutarpeen arviointi. Huostaanoton päätös perustuu aina yksilölliseen harkintaan siitä, mikä ratkaisu toteuttaa parhaiten kyseisen lapsen etua. Myös huostaanoton valmistelu pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään yhteistyössä lapsen ja perheen kanssa. Lapsella on lastensuojelulain 5 ja 20 §:n nojalla oikeus esittää mielipiteensä häntä koskevassa lastensuojeluasiassa ja hänen mielipiteisiinsä ja toivomuksiinsa on kiinnitettävä huomiota. 12 vuotta täyttäneelle lapselle on aina varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain mukaisesti häntä koskevassa lastensuojeluasiassa.
12 vuotta täyttäneen lapsen ja hänen huoltajansa muutoksenhakuoikeuteen ei tule valituskieltoa, vaan asianosainen saa valituslupajärjestelmässäkin asiansa korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Koska valitusluvan myöntämisen perusteina on ennakkopäätösperusteen lisäksi ilmeinen virhe tai muu painava syy, järjestelmä antaa korkeimmalla hallinto-oikeudelle täysimääräisen mahdollisuuden tutkia hallinto-oikeuden lastensuojeluasiassa tekemän päätöksen laillisuutta sekä menettelylliseltä että sisällölliseltä kannalta. Oikeusturvan keskeinen osa, lainmukaisen lopputuloksen turvaaminen, toteutuu siten valituslupajärjestelmässä.