Huostaanotto

Pyhäranta Sosiaalitoimi

Kiireellinen Sijoitus


Vuosittain noin 1 500 sijoitettua lasta saavuttaa täysikäisyyden. Jälkihuollon ikärajan nosto 25 ikävuoteen pidentää vuosittain noin 1500 täysi-ikäisen nuoren subjektiivista jälkihuolto-oikeutta 4 lisävuodella. Näiden aikuistuvien nuorten osalta jo hyväksytty lainmuutos tukee pidempään itsenäisen elämän aloittamisessa. Nämä nuoret saavat tarvittaessa jälkihuoltona tukea asumisen, koulutuksen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn, terveydenhuollon sekä toimeentulon suhteen.


Arviolta 6 000:lla 21-24 vuotiaalla nuorella oikeus jälkihuoltoon on päättynyt ennen jälkihuollon ikärajan nousun voimaan tuloa (1.1.2020), eikä heidän subjektiivinen jälkihuolto-oikeutensa esityksen mukaan palautuisi takautuvasti voimaan. Näillä nuorilla on edelleen käytettävissään kaikki yleiset kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, toimeentulon turvaan, asumisen tukeen, koulutukseen ja työllistymiseen liittyvät palvelut ja tukijärjestelmät. Näille nuorille on täytynyt jälkihuollon päättyessä laatia tarvittaessa nuoren kanssa yhdessä suunnitelma, jossa kuvataan jälkihuollon jälkeen nuoren käytettävissä olevat palvelut. Nyt jälkihuollon ikärajan noston ulkopuolelle jäävät itsenäistyvät nuoret eivät jää ilman tukea jälkihuoltovelvollisuuden päättyessä, vaan sosiaalityöntekijän tulee ja on tullut ohjata ja saattaa heidät tarvittaessa käyttämään muita kunnan järjestämiä yleisiä palveluja, tukitoimia ja etuusjärjestelmiä. Kunta voi myös jatkossakin tukea nuorta itsenäistymisessä, vaikka hänellä ei ole subjektiivista oikeutta jälkihuoltoon.

Kiireellinen Huostaanotto


Tiedossa ei ole, kuinka monelta alaikäiseltä lapselta tai alle 21-vuotiaalta nuorelta on päättynyt ja päättyy oikeus jälkihuoltoon 1.1.2020.

Kiireellisen Sijoituksen Jatkaminen


Voimassa olevassa lastensuojelulaissa jälkihuolto-oikeus on rajattu tiettyyn ikään eli 21 vuoteen. Tämän ei ole katsottu olevan perustuslain vastaista. Korotetun jälkihuoltoiän soveltaminen takautuvasti niihin täysi-ikäisiin nuoriin, joiden jälkihuolto-oikeus on jo päättynyt ja jotka on jo ohjattu kunnan muihin palveluihin ja etuusjärjestelmiin, ei ole perusteltua. Ei ole näiden nuorten etu, että jo aikuisten palveluihin kiinnitetyt nuoret palautettaisiin takaisin lastensuojelun vastuulle. Toisaalta niille nuorille, joiden jälkihuolto-oikeus päättyy esimerkiksi vuoden 2019 aikana, kunta voi aina tarvittaessa jatkaa jälkihuollon järjestämistä lastensuojelulain nojalla.

Huostaanoton Valmistelu


Itsenäistymisvarat on edelleen maksettava pääsääntöisesti jälkihuollon päättyessä. Jokaisen nuoren yksilöllinen tilanne on huomioitava maksupäivän osalta jatkossakin. Viimesijaisen maksupäivän säätäminen yhteneväiseksi jälkihuollon ikärajan kanssa mahdollistaisi nuoren tukemisen ja ohjaamisen tarvittaessa myös itsenäistymisvarojen käytössä 25 ikävuoteen saakka. Näin voitaisiin tarvittaessa varmistaa pidempään, että nuori käyttää itsenäistymisvarat itsenäisen elämän aloittamiseen eikä esimerkiksi päihteisiin. Jos nuori ja sosiaalityöntekijä ovat erimielisiä itsenäistymisvarojen käytöstä tai niiden maksamisesta, asiasta on jatkossakin tehtävä muutoksenhakukelpoinen päätös.

Lapsen Sijoitus Toiselle Vanhemmalle


Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Kun viranomainen puuttuu perheen yksityisyyteen toteuttaessaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua, on päätöksiä tehtäessä aina otettava huomioon riittävällä tavalla vanhempien ensisijainen velvollisuus ja oikeus päättää lapsensa hyvinvoinnista ja kasvatuksesta. Viranomaisen on pyrittävä kaikin tavoin edesauttamaan vanhempien mahdollisuutta toteuttaa kasvatustehtäväänsä myös silloin, kun lapselle ja perheelle järjestetään lastensuojelulain mukaisia palveluja. Viranomaisten on myös oma-aloitteisesti tarjottava perheelle apua.

Kiireellisen Sijoituksen Perusteet


Lastensuojelulain mukainen huostaanotto ja sijaishuollon järjestäminen sekä kiireellinen sijoitus ovat lastensuojelutyön viimesijainen keino turvata lapsen kasvu ja kehitys sekä erityinen suojelu. Huostaanotto ei ole rangaistus lapselle tai perheelle, vaan sillä turvataan viimekädessä lapsen erityinen suojelu. Usein huostaanoton taustalla on monivuotinen lastensuojelun asiakkuus, ja lastensuojeluviranomaiset tuntevat hyvin perheen ja sen ongelmat. Ennen huostaanottopäätöstä työskentely perheen kanssa on intensiivistä ja perheelle tarkoitettujen avohuollon tukitoimien toimivuutta on arvioitava. Kuten kaikessa lastensuojelutyössä, myös huostaanottovaiheessa ja huostaanoton aikana pyritään hyvään yhteistyöhön perheen kanssa.