Vapaata muutoksenhakua korkeimpaan hallinto-oikeuteen tahdonvastaisten huostaanottojen ja lapsen tutkimista koskevien lupien osalta puoltaisi näihin päätöksiin liittyvä korostunut oikeusturvan tarve. Huostaanotto merkitsee voimakasta puutumista perustuslain 7 §:n 1 momentissa turvattuun henkilökohtaiseen vapauteen samoin kuin perustuslain 10 §:n 1 momentissa säänneltyyn yksityiselämän ja perhe-elämän suojaan (PeVL 58/2006 vp). Käytännössä huostaanotto tarkoittaa useimmiten lapsen fyysistä erottamista biologisista vanhemmistaan, minkä lisäksi merkittävä osa huoltajan oikeuksista siirtyy huostaanoton jälkeen sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. Myös lapsen tutkimista koskeva lupa-asia merkitsee voimakasta julkisen vallan puuttumista lapsen ja vanhemman yksityisyyden ja perhe-elämän suojaan sekä lapsen koskemattomuuteen, vaikka päätökselle on lapsen edusta lähtevä tarve.
Säilyttämällä vapaa muutoksenhakuoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen vastentahtoisten huostaanottojen ja lapsen tutkimista koskevien lupien osalta varmistettaisiin, että asianosaiset tulisivat kuulluiksi aina lastensuojelua koskevassa valitusasiassa.
Perustuslakivaliokunta on (PeV 32/2012 vp.) korostanut, että hallinto-oikeudellista muutoksenhakujärjestelmää on syytä arvioida kokonaisuutena, josta valitusmahdollisuus korkeimpaan hallinto-oikeuteen on vain yksi osa.
Huostaanottoasioissa oikeusturva toteutuu ensisijaisesti hallinto-oikeuden menettelyssä. Lastensuojeluviranomaisen on arvioitava huostaanottoa valmisteltaessa, että toimenpide on lapsen edun mukainen ja täyttää lain edellytykset sekä oikeudenkäynnissä osoitettava, että huostaanoton edellytykset täyttyvät. Kun hallinto-oikeudessa käsitellään lastensuojeluasiaa, asianosaisilla on käytettävissään kaikki hallintoprosessilaissa säädetyt menettelylliset oikeussuojatakeet, kuten oikeus tulla kuulluksi ja oikeus suulliseen käsittelyyn. Erityisesti huostaanottoa koskevassa asiassa hallinto-oikeudessa järjestetään suullinen käsittely käytännössä aina, kun asianosainen sitä vaatii. Lapsen edun turvaamisen näkökulmasta on lisäksi olennaista, että lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua koskevaa asiaa käsiteltäessä ja ratkaistaessa hallintotuomioistuimen kokoonpanoon kuuluu myös lastensuojeluasioihin perehtynyt asiantuntijajäsen.
Valitusluvan ehtojen täyttyessä korkeimman hallinto-oikeuden on myönnettävä valituslupa. Valitusluvan myöntämisen perusteet eivät rajoitus ennakkopäätösperusteeseen, vaan lupa on myönnettävä myös asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen suoksi tai jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.
Oikeusturvaan perusoikeutena sisältyy oikeus saada asiansa käsiteltyä joutuisasti. Siirtymällä valituslupamenettelyyn lyhennettäisiin lastensuojelua koskevien oikeudenkäyntien kokonaiskestoa erityisesti niiden tapauksien osalta, joissa korkein hallinto-oikeus ei myönnä valituslupaa. Asioissa, joissa hallinto-oikeuden päätös on perustelujen ja päätöstä vastaan esitettyjen seikkojen valossa selvästi lastensuojelulain edellytysten ja lapsen edun mukainen, voidaan ratkaisu antaa nopeasti. Hallinto-oikeus voi myös hylätä huostaanottohakemuksen. Valituslupajärjestelmä mahdollistaisi näissäkin tilanteissa sen, että viivytyksettä tarkastellaan, aiheuttaako valituslupahakemus lisäselvittelyn tarpeen vai voidaanko valituslupahakemus hylätä. Pitkät oikeusprosessit ovat lasten ja perheiden näkökulmasta raskaita ja vaikeuttavat työskentelyä perheiden kanssa tilanteiden korjaamiseksi. Lapsen kuntoutuminen ja sijaishuoltopaikkaan kiinnittyminen eivät pääse tosiasiassa alkamaan, ennen kuin huostaanottoprosessi tuomioistuimessa on päättynyt. Lapsen edun mukaista on saada oikeudenkäynti päättymään kokonaiskestoltaan kohtuullisessa ajassa.
Valmistelussa on päädytty siihen, että valituslupamenettely lastensuojelulasioissa ei vaaranna asianosaisten oikeusturvaa. Koska asianosaiset voivat aina hakea huostassapidon lopettamista kunnan sosiaalitoimelta ja tarvittaessa valittaa kunnassa tehdystä päätöksestä hallinto-oikeuteen, valituslupa-järjestelmä ei tältäkään osin vaaranna asianosaisten oikeusturvaa. Lisäksi lapsen etu on aina otettava huomioon kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa, ei siis vain valitusprosessissa. Lainsäädännön arviointineuvosto ei myöskään nähnyt hallintoprosessilakia koskevan hallituksen esityksen eteenpäin viemiselle esteitä antamassaan lausunnossa (lausunto Dnro: VNK/2310/32/2017), vaikka se katsoi, että määrällisiä arvioita kohderyhmistä ja vaikutuksista olisi tullut lisätä esitysluonnokseen säädösehdotuksia koskevan arviointiohjeen mukaisesti.