Asianosaisten kohdalla valituslupaprosessi tarkoittaa vähemmän oikeudenkäyntikuluja niissä tapauksissa, missä korkein hallinto-oikeus ei myönnä valituslupaa lastensuojeluasiassa. On oletettavaa, että osa näistä hakijoista hakee kielteisen valitusluvan jälkeen hallinto-oikeudelta huostaanoton purkua. Tältä osin valituslupaprosessin taloudelliset vaikutuksen asianosaisiin ovat vähäiset. Ne asianosaiset, jotka tyytyvät korkeimman hallinto-oikeuden kielteiseen valituslupapäätökseen, tulevat säästämään oikeudenkäyntikuluissa.
Lastensuojelulain muutosesitys oli lausuntokierroksella 3.7.2019–28.8.2019. Lastensuojelulain muutosesityksestä annettiin yhteensä 23 lausuntoa. Pääosa lausunnonantajista piti itsenäistymisvarojen viimesijaisen maksuajankohdan muuttamista perusteltuna muutoksena. Myös valituslupamenettelyn käyttöönottoon lastensuojeluasioissa suhtauduttiin pääosin myönteisesti ja esitystä pidettiin perusteltuna. Lausunnoissa kuitenkin painotettiin samalla, että arvioinnissa ja menettelyyn siirryttäessä on huolehdittava asianosaisten oikeusturvan toteutumisesta. Lausuntopalautteessa tuotiin esille tarve saattaa lakiehdotus perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Esitystä on muokattu lausuntopalautteen mukaisesti. Lausuntopalautteen perusteella esitykseen on lisätty lastensuojelulain 6 §:n mukaista nuoren määritelmää koskeva muutos. Kun jälkihuollon ikäraja nousee 25 ikävuoteen, on tarkoituksenmukaista tarkistaa lastensuojelulain nuoren määritelmää siten, että nuorella tarkoitettaisiin 18–24-vuotiasta.
Lausuntopalautteessa tuotiin myös esille, että hyväksytty jälkihuoltoiän korottaminen antaa aiheen arvioida jälkihuoltoa koskevaa sääntelyä vielä laajemmin. Lausunnonantajat mm. katsoivat, että laissa määriteltyä jälkihuollon käsitettä ja sisältöä tulisi täsmentää huomioiden eri-ikäisten jälkihuollossa olevien lasten ja nuorten tarpeet. Myös jälkihuollon henkilölliseen soveltamisalaan esitettiin muutoksia. Jälkihuollon sisällön uudistaminen, sisältäen itsenäistymisvaroja koskevan sääntelyn, vaatii asian perusteellista tarkastelua ja arviointia, johon ei tällä aikataululla ole ollut mahdollisuutta. Jälkihuollon sisältöön ei esitetä tämän vuoksi muutoksia tässä vaiheessa. Lastensuojelun jälkihuollon kehittämistä on tarkoitus jatkaa Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti kuluvalla hallituskaudella.
Hallituksen esitys on laadittu hallituksen esitysten laatimisohjeiden mukaisesti ja siihen on tehty oikeusministeriön laintarkastuksen ehdottamia muutoksia.
Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon hallituksen esityksen vaikutusten arvioinnista 9.10.2019. Arviointineuvoston mukaan hallituksen esitysehdotus on selkeästi ja ymmärrettävästi kirjoitettu ja voimassa olevaa lainsäädäntöä ja sen muutoksia on selostettu tiiviisti. Arviointineuvoston lausunnon johdosta esitysehdotuksen pääasialliseen sisältöön on lisätty tieto siitä, että hallintoprosessilain voimaantulon myötä lastensuojeluasioissa tulee käyttöön valituslupajärjestelmä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja esitykseen on lisätty Esityksen tavoitteet -jakso. Esitystä on täydennetty niin, että siitä ilmenisi selkeämmin, ettei tällä hallituksen esityksellä ehdoteta muutosta valituslupajärjestelmään, lastensuojelulain jälkihuollon ikärajan korotukseen, jälkihuollon palveluihin eikä jälkihuoltojärjestelmään. Hallintoprosessilain hyväksyessään eduskunta on hyväksynyt valituslupamenettelyn pääsääntönä ja tältä osin myös perustelut ovat jo sisältyneet kyseisen lain hallituksen esitykseen. Nykytilaa kuvaavaan jaksoon on täydennetty, kuinka lastensuojeluasioiden käsittelyssä viranomaisissa ja tuomioistuimissa tulee aina ottaa huomioon kyseessä olevan lapsen etu. Lisäksi suppeassa hallituksen esityksessä on tuotu pitkin esitystä esiin mm., kuinka viranomais- ja tuomioistuinkäsittelyt ovat pitkiä ja lasta ja perhettä kuormittavia, kuinka erityisesti vastentahtoiset huostaanotot perustuvat yksilölliseen harkintaan lapsen edusta ja kuinka nämä päätökset eivät juurikaan muutu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa. Läpi esityksen on kirjattu huostaanoton viimesijaisuus silloin, kun se on lapsen hengen ja terveyden turvaamiseksi välttämätöntä ja kuinka lapsen elämä ja perheen tilanne saadaan rauhoittumaan vasta tuomioistuinprosessin päätyttyä. Muut toteuttamisvaihtoehdot –jaksoon on tarkennettu seikkoja, jotka ovat johtaneet valittuun esitykseen. Esityksen Taloudellisia vaikutuksia koskevaan jaksoon on lisätty tarkennus siitä, että jälkihuollon taloudellisia vaikutuksia nuoriin ja heidän perheisiinsä ei ole mahdollista arvioida, koska jälkihuollon palvelujen sisällöstä ei ole olemassa tilastotietoa ja koska jälkihuollon palvelujen sisältö tai järjestelmä ei muutu.
Lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon mukaan esityksessä vaikutuksia pitäisi arvioida seikkaperäisemmin etenkin lastensuojelutoimenpiteiden kohteeksi joutuneiden lasten ja nuorten näkökulmasta ja heidän perusoikeuksiensa toteutumisen kannalta. Lasten ja nuorten perusoikeuksien kannalta vaikutuksia on arvioitu laajasti sekä Muut toteuttamisvaihtoehdot- että Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys –jaksoissa ja niitä on täydennetty arviointineuvoston lausunnon johdosta. Eri maiden lastensuojeluprosessit, päätöksenteko sekä valitusluvat eroavat toisistaan hyvin paljon. Tästä syystä hallituksen esitykseen ei ole tässä aikataulussa mahdollista lisätä esitystä tai vertailla menettelytapoja muissa maissa.
Uusia säännöksiä valitusluvasta sovellettaisiin ehdotetun lain voimaan tultua annettuihin hallinto-oikeuden päätöksiin.