Lakimies Helsinki

Yksinkertainen ositussopimus

Rikos Asianajaja Rovaniemi



Sosiaali- ja sisäasianministeriö on antanut tapaamisoikeussääntelyä koskevan ohjeen (VEJ nr 11362 af 30/12/2015). Ohjeesta käy ilmi, että em. viranomaisen tulee järjestää tapaaminen tapaamisoikeuden hakijoiden ja sen vanhemman kanssa, jonka luona lapsi asuu, jotta osapuolet pääsisivät tapaamisoikeudesta keskenään vapaaehtoiseen ja lapsen etuun perustuvaan yhteisymmärrykseen. Tarvittaessa viranomaisen tulee tarjota neuvontaa tai sovittelua. Jolleivät osapuolet saavuta asiasta yhteisymmärrystä, viranomainen päättää tapaamisesta lapsen edun mukaisesti. Viranomaisen tulee myös pitää huolta siitä, että lapsen näkökulma huomioidaan prosessissa.


Tanskan lainsäädännössä muun kuin vanhemman tapaamisoikeudesta säädetään vanhempainvastuulain 20 §:ssä. Lainkohdan mukaan statsforvaltningen, joka on lapsi- ja sosiaaliministeriön alainen erityinen viranomainen, voi hakemuksesta päättää läheisten omaisten tapaamisesta silloin, kun toinen vanhemmista tai molemmat vanhemmat ovat kuolleet tai kun toinen vanhempi on tuntematon. Viranomainen voi päättää tapaamisesta läheisten kanssa myös silloin, kun lapsi ei ole lainkaan tai on hyvin rajallisesti tekemisissä sen vanhemman kanssa, jonka luona hän ei asu.

Seinäjoen Oikeusaputoimisto


Hakemuksen tapaamisoikeuden vahvistamisesta voivat ohjeen mukaan tehdä isovanhemmat, täysikäiset sisarukset, sisaruspuolet, vanhempien sisarukset tai muut läheiset omaiset. Jos lapsella ei ole vanhempia, isovanhemmat sekä isän että äidin puolelta voivat hakea tapaamisoikeutta. Sen vanhemman, jonka luona lapsi asuu, sukulaiset eivät voi hakea tapaamisoikeuden vahvistamista, jos vanhempi on elossa. Arvioitaessa sitä, voidaanko henkilöä pitää pykälässä tarkoitettuna läheisenä omaisena, ratkaisevaa on lapsen sosiaalinen suhde hakijaan, eivät biologiset tekijät. Säännöstä voidaan soveltaa myös sosiaalisen (ei-biologisen) vanhemman vanhempiin. Edellytyksenä on kuitenkin aina se, että lapsen ja henkilön välille on jo syntynyt säännöksessä tarkoitettu läheinen suhde, jonka säilyttäminen on lapsen edun mukaista.

Seinäjoen Oikeusaputoimisto
Oikeusapu Joensuu

Oikeusapu Joensuu


Niissä tapauksissa, joissa tapaajavanhempi on elossa, muttei ole lapsen kanssa tekemisissä, annetaan yhteyden puuttumisen syylle painoarvoa arvioitaessa sitä, tulisiko omaisille vahvistaa tapaamisoikeus. Kyse voi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa vanhempi asuu ulkomailla tai on vankilassa. Yleensä myös tapaajavanhemman suhtautuminen läheisen tapaamisoikeuteen on otettava huomioon. Lisäksi erityistä varovaisuutta on noudatettava silloin, kun vanhemman tapaamisoikeus on evätty turvallisuussyistä.

Lohjan Oikeusaputoimisto


Lisäksi vanhempi, jolle ei ole myönnetty tapaamisoikeutta tai jonka tapaamisoikeus on evätty, voi pyytää tuomioistuinta vahvistamaan tapaamisoikeuden omille vanhemmilleen. Edellytyksenä isovanhempien tapaamisoikeuden vahvistamiselle on tällöin se, että vanhempi ei itse saa tavata lastaan (45 §:n 2 momentti). Esitöiden mukaan vanhempi ei tällaisessa tilanteessa voi itse turvata lapsensa ja isovanhempien välistä yhteyttä. Huomattavaa on, että isovanhemmilla ei ole oikeutta vaatia tapaamisoikeuden vahvistamista, vaan vaatimuksen tekee lapsen vanhempi.

Lohjan Oikeusaputoimisto
Perunkirjoitus Myöhässä

Perunkirjoitus Myöhässä


Lain 22 §:n mukaan viranomainen voi 20 §:n edellytysten täyttyessä erityistapauksissa päättää myös muusta yhteydenpidosta (esim. puhelut, viestit, valokuvat) lapsen kanssa.

Oikeusapu Turku


Isovanhempien mahdollisuutta vaatia tapaamisoikeutta myös tilanteissa, joissa lapsen molemmat vanhemmat ovat elossa, on pohdittu lain esitöissä sekä 1980- että 1990-luvuilla. Toistaiseksi on kuitenkin päädytty siihen, että lapsen ja isovanhempien välisten yhteyksien toteuttamisen tulee lähtökohtaisesti olla vanhempien vastuulla.

Oikeusapu Turku