Käräjäoikeus

Avioero Espoo

Länsi-Uudenmaan Käräjäoikeus


Viraston johtokunnan jäsenten palkkioiden määrä olisi arviolta ainakin noin 50 000 euroa vuodessa. Tuomioistuinviraston tarvitsema toimitila on tavanomaista toimistotilaa ja koulutuksen järjestämiseen soveltuvaa tilaa, minkä vuoksi toimitilakustannukset kyettäisiin pitämään varsin kohtuullisina. Tämä huomioon ottaen Tuomioistuinviraston toimitilavuokrasta aiheutuvat kustannukset olisivat arviolta noin 200 000 euroa vuodessa. Tämän lisäksi muihin vuosittaisiin toimintamenoihin, kuten tietojärjestelmiin, koulutukseen sekä matkakustannuksiin, on syytä varata ainakin saman verran kuin nykyisin oikeusministeriön oikeushallinto-osastolla eli arviolta noin 400 000 euroa. Toimitila- ja matkakustannusten muodostumista on kuvattu tarkemmin oikeusministeriön laatimissa selvityksissä (ks. Tuomioistuinviraston sijoittamisselvitys 19.4.2018, lisäselvitys 6.6.2018 ja selvitys 9.8.2018).


Oikeusministeriön oikeushallinto-osastolla työskentelee tällä hetkellä yhteensä 43 henkilöä, minkä lisäksi projektiluontoisissa tehtävissä toimii hallinnonalan rahoituksella 10 henkilöä. Osasto vastaa tuomioistuinlaitoksen lisäksi ulosottolaitoksen, oikeusapu- ja edunvalvontapiirien sekä eräiden erillisvirastojen toimintaedellytyksistä ja ohjaamisesta. Osaston yksiköistä talous- ja henkilöstöhallintoyksikön sekä koulutusyksikön tehtävät ovat erityisesti sellaisia, että ne suuntautuvat yhteisesti koko hallinnonalalle. Myös niitä hoitavat henkilöt ovat kohdevirastosta riippumatta pääosin samoja. Tuomioistuinvirastoa perustettaessa on näin ollen varmistuttava siitä, että tuomioistuinlaitosta koskevien tehtävien siirto ei vaaranna hallinnonalan virastoille kohdistuvien oikeusministeriöön jäävien tehtävien hoitoa.

Joroisten Ilmoitustaulu


Tällaisten yhteisten tehtävien hoitoon sitoutuu tällä hetkellä arviolta yhteensä noin seitsemän henkilötyövuotta. Näistä suurin osa koskee hallinnonalan henkilöstön virkaehtosopimuksiin ja virkajärjestelyihin sekä virastojen toimitiloihin liittyviä tehtäviä. Ehdotuksen mukaan palkkatoimivaltaa tai virkajärjestelyoikeuksia ei siirrettäisi Tuomioistuinvirastolle. Toimitiloja koskeva päätösvalta säilyisi myös joiltakin osin ministeriöllä. Näin ollen näihin tehtäviin sitoutuvia resursseja ei voida siirtää pois ministeriöstä.

Itä-Suomen Käräjäoikeuden Päätökset


Edellä todettu koskee myös oikeusministeriön erillisyksiköiden eli hallintoyksikön, talousyksikön, sisäisen tarkastuksen ja tietohallintoyksikön tehtäviä. Myös näissä hoidettavat tehtävät toteutetaan yhteisesti koko ministeriön hallinnonalalle ja tuomioistuimiin kohdistuva osuus on yksinään varsin pieni ja vaikeasti eroteltavissa. Kussakin yksikössä tuomioistuimia koskevien tehtävien hoitamiseen sitoutuu kokonaisuutena arvioiden enintään noin yksi henkilötyövuosi. Tämä työpanos jakautuu useiden eri henkilöiden kesken. Tuomioistuinviraston perustaminen ei poista näitä tehtäviä erillisyksiköiltä taikka vähennä niihin sitoutuvaa työmäärää, vaan tehtävät hoidettaisiin jatkossakin keskitetysti koko hallinnonalalle. Hallinnonalan yhteisiä tehtäviä hoitavista erillisyksiköistä ei näin ollen ole siirrettävissä henkilöstöä Tuomioistuinvirastoon.

Päijät-Hämeen Ulosottovirasto


Edellä jo todetulla tavalla oikeusministeriön oikeushallinto-osaston kokonaisvahvuus on projektiluontoisissa tehtävissä toimivat henkilöt mukaan lukien yhteensä noin 53 henkilötyövuotta. Tästä tuomioistuimiin liittyvien tehtävien hoitamiseen sitoutuu noin 30 henkilötyövuotta. Tämän lisäksi ministeriön erillisyksiköissä hoidettavista tehtävistä tuomioistuinlaitokseen sitoutuu enintään noin 4 henkilötyövuotta. Kaiken kaikkiaan oikeusministeriössä tuomioistuimiin liittyvien tehtävien hoitamiseen sitoutuu karkeasti arvioiden noin 34 henkilötyövuotta. Arviossa eivät ole mukana tuomarinvalinta- ja tuomarinkoulutuslautakuntien sihteeripalvelut (yhteensä 4 henkilötyövuotta) eivätkä tietojärjestelmien kehittämisestä huolehtivat AIPA- ja HAIPA –hanketoimistot, joissa työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin 20 henkilöä. Nämä toimistot siirtyvät Tuomioistuinvirastoon sellaisenaan, jos ne ovat edelleen toiminnassa Tuomioistuinviraston aloittaessa toimintansa. Laskelmassa ei ole myöskään otettu huomioon Oikeusrekisterikeskuksen eikä oikeusministeriön yhteisistä palveluista (kuten kieli- ja käännöspalvelut sekä virasto- ja toimitilapalvelut) vastaavan valtioneuvoston hallintoyksikön tai perustietotekniikkapalveluista vastaavan Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin työpanosta.

Hämeenlinnan Oikeustalo



Oikeusministeriöstä siirrettäisiin Tuomioistuinvirastolle huomattava määrä tehtäviä. Siirrettäviin tehtäviin sitoutuu varovaisesti arvioiden noin 15—20 henkilötyövuotta vastaava työmäärä. Siirrettävissä oleva resurssi muodostuisi pääosin projektiluontoisista kehittämistehtävistä, tuomioistuinten henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja koulutuksen järjestämiseen liittyvistä tehtävistä, asiakirja- ja tietohallinnon tehtävistä, tietosuojaan liittyvistä asiantuntijatehtävistä, toimitilahallintoon liittyvistä tehtävistä sekä sihteeritehtävistä. Muu henkilöresurssi (noin 14—19 henkilötyövuotta) ei ole siirrettävissä ilman, että se vaikuttaisi heikentävästi oikeusministeriön kykyyn hoitaa sille laissa säädettyjä tehtäviä.

Oikeustalo Hämeenlinna


Edellä todettu huomioon ottaen oikeusministeriöön jäävät tuomioistuinlaitosta koskevat tehtävät edellyttäisivät arviolta enintään noin 15 henkilötyövuotta vastaavaa työpanosta. Näitä hoidettaisiin jatkossakin osana oikeusministeriötä, jonka tarkempi osasto- ja yksikköjako selvitetään jatkovalmistelussa. Tämän lisäksi oikeusministeriöön jäisi edellä mainitut koko hallinnonalaan koskevat yhteiset palvelut (enintään 4 henkilötyövuotta), joista vastaavat eräät ministeriön erillisyksiköt.