Tuomioistuinlaitoksen kehittämistä koskevassa selvityksessä (Oikeusministeriön julkaisu 2009:3) ja siinä viitatussa Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietinnössä 2003:3 on käsitelty tuomioistuinten keskushallinnon eri järjestämistapoja Euroopan maissa. Komiteanmietinnössä tuomioistuinlaitoksen keskushallinnon järjestämisen mallit on jaoteltu neljänlaisiin: 1) oikeusministeriöstä hoidettava keskushallinto (esimerkiksi Suomi ja Saksa), 2) oikeusministeriöstä hoidettava keskushallinto, jossa ylimmillä tuomioistuimilla tai ylioikeuksilla on kuitenkin merkittäviä oikeushallinnollisia tehtäviä (esimerkiksi Ranska), 3) oikeusministeriöstä erillinen keskushallintoyksikkö, (esimerkiksi Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) ja 4) tuomarineuvostoon jollain tavalla kytkeytyvä keskushallinto (esimerkiksi Alankomaat). Jaottelu on pelkistetty, ja komiteanmietinnössä korostetaan järjestelmien olevan melko erilaisia kunkin mallin sisälläkin.
Kansainvälisenä suuntauksena on tuomioistuinten keskushallinnon siirtäminen pois ministeriöltä siitä erilliselle keskushallintovirastolle tai -yksikölle. Keskeisimmät syyt organisaatiouudistuksiin ovat olleet tuomioistuinten rakenteellisen riippumattomuuden vahvistaminen ja tuomioistuinten hallinnon ja toiminnan tehostamiseen liittyvät pyrkimykset. Pääpiirteittäin uudistuksiin on oltu tyytyväisiä uudistuksia tehneissä valtioissa; vaikutelma tuomioistuinten riippumattomuudesta on vahvistunut, tuomioistuinten asiakaspalvelu parantunut ja tuomioistuinten kehittämistoiminta tehostunut. Toisaalta myös hallintoon liittyvän työn lisääntyminen ja riippumattomuutta koskevan keskustelun siirtyminen keskushallintoyksikön ja tuomioistuinten välisen suhteen tarkasteluun ovat nousseet esiin uudistusten jälkeen.
Nykyisin useissa Euroopan maissa on jonkinlainen tuomioistuinneuvosto. Neuvoston tehtävät, kokoonpano ja asettamistapa vaihtelevat. Ehdokkaaksi asettamisesta tai nimittämisestä vastaavat esimerkiksi tuomarit, virastopäälliköt, parlamentti, maan hallitus tai oikeusministeriö sekä yksittäisten jäsenten osalta asianajajakunta ja valtakunnansyyttäjä. Neuvostojen tehtävät liittyvät esimerkiksi talousarviovalmisteluun ja määrärahojen jakamiseen, henkilöresurssien jakoon, tietojärjestelmien kehittämiseen, tuomareiden arviointiin ja nimitysvalmisteluun sekä tuomareiden valvontaan ja ammattieettisiin vaatimuksiin.
Useissa kansainvälisissä asiakirjoissa on tuomioistuinten riippumattomuutta ja tuomareiden asemaa koskevia suosituksia ja ohjeita. Näiden tarkoituksena on erityisesti turvata oikeusvaltiollisen vallan kolmijako-opin periaatteen toteutumista ja varmistua tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta.
Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksessa CM/Rec(2010)12 jäsenvaltioille tuomarien riippumattomuudesta, tehokkuudesta ja vastuualueista käsitellään tuomarineuvostoa. Suosituksen mukaan tuomarineuvoston tulisi olla riippumaton ja perustettu lailla tai perustuslailla. Neuvoston tehtävänä olisi turvata oikeuslaitoksen ja yksittäisten tuomareiden riippumattomuus ja siten edistää oikeuslaitoksen tehokkuutta. Vähintään puolen sen jäsenistä tulisi olla tuomareiden keskuudestaan valitsemia. Neuvoston ei tule toiminnassaan puuttua yksittäisten tuomareiden riippumattomuuteen.
Euroopan neuvoston yhteydessä toimivan Euroopan tuomareiden neuvoa-antavan neuvoston (Consultative Council of European Judges, CCJE) kannanotto nro 10(2007) koskee tuomarineuvostoa. Siinä korostetaan neuvoston tehtävää turvata oikeuslaitoksen ja yksittäisen tuomarin riippumattomuus sekä edistää lainkäytön tehokkuutta ja laatua. Kannanottoon sisältyy myös neuvoston kokoonpanoa, jäsenten nimitysperusteita ja valintamenettelyä sekä neuvoston toimintaedellytyksiä ja tehtäviä koskevia suosituksia. Myös CCJE:n julkaisemassa Magna Carta of Judges –asiakirjassa (2010)3 on katsottu, että riippumattomuuden varmistamiseksi jäsenmaiden tulee luoda tuomarineuvosto tai muu erityinen elin, joka on riippumaton lainsäädäntö- ja toimeenpanovallasta. Neuvoston tulee koostua vain tuomareista tai neuvostosta ainakin selvän enemmistön on oltava tuomareita, jotka muut tuomarit valitsevat.
Euroopan tuomarineuvostojen verkostossa (European Network of Councils for the Judiciary, ENCJ) on laadittu Varsovan julistus 3.6.2016. Sen mukaan tuomarineuvoston tai vastaavan elimen tulisi osallistua muun muassa tuomioistuinten toiminnan laadun arviointiin ja kehittämiseen. Neuvostossa tulisi olla muitakin kuin tuomarijäseniä. Tuomioistuinten talousarvio on laadittava objektiivisin ja läpinäkyvin perustein ja ilman epäasianmukaista poliittista vaikutusta. Tuomarineuvoston tai sitä vastaavan elimen tulisi osallistua talousarvion laatimisen kaikkiin vaiheisiin.