Keskeisin lainkäytön laadun tae on tuomioistuinten henkilöstön korkea osaaminen ja ammattitaito. Tuomioistuinviraston yhtenä keskeisenä tehtävänä olisi huolehtia tuomioistuinlaitoksen ja sen henkilöstön kaikenlaisen osaamisen ja ammattitaidon kehittämisestä, mihin sillä olisi tuomioistuinten ja tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa läheisessä yhteistyössä toimiessaan hyvät edellytykset.
Oikeusturvan laatu ja sen oikea-aikaisuus ovat tärkeitä tuomioistuimissa asioiville kansalaisille ja yhteisöille. Tuomioistuinviraston perustaminen mahdollistaisi tuomioistuinten hallintotehtävien keskittämisen vastaisuudessa, jos Tuomioistuinvirasto arvioisi sen tarkoituksenmukaiseksi ja niin päättäisi. Hallintotehtävien keskittäminen taas mahdollistaisi panostamisen lainkäyttöön, joka on tuomioistuinten perustehtävä. Tuomioistuinviraston perustamisella voi siten olla positiivisia vaikutuksia lainkäytön laatuun ja tuomioistuinten toiminnan tehokkuuteen, mikä voi ilmetä esimerkiksi lyhyempinä käsittelyaikoina. On kuitenkin korostettava, että esityksellä itsellään ei ole vaikutusta kansalaisten tai yhteisöjen asemaan tai toimintaan, koska ne eivät asioi Tuomioistuinvirastossa. Esityksellä ei olisi vaikutusta myöskään muiden sidosryhmien, kuten asianajajaien tai syyttäjien toimintaan, koska nekään eivät asioi Tuomioistuinvirastossa vaan tuomioistuimissa.
Tuomioistuinhallinnon kehittämisestä on keskusteltu jo yli vuosikymmenen ajan. Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea esitti vuonna 2003, että tuomioistuinlaitoksen keskushallintoa tulisi uudistaa ja kehittää oikeusministeriöstä erillisen keskushallintoyksikkömallin pohjalta (komiteanmietintö 2003:3). Tuomioistuinlaitoksen keskushallinnon kehittämisestä on tehty vuonna 2009 selvitys (Anni Tuomela, oikeusministeriön julkaisuja 2009:3), jossa on selostettu tuomioistuinten keskushallinnon järjestämiseen vaikuttavia oikeudellisia vaatimuksia ja kansainvälistä kehitystä useissa Euroopan maissa.
Oikeusministeriön 1.6.2012 asettaman neuvottelukunnan laatimaan oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan vuosille 2013—2025 (Mietintöjä ja lausuntoja 16/2013) on kirjattu yhtenä oikeushallinnon rakenteita koskevana ehdotuksena tuomioistuinviraston perustaminen.
Osana oikeudenhoidon uudistamisohjelman toteuttamista oikeusministeriö käynnisti 30.4.2014 hankkeen, jonka ensimmäisessä vaiheessa asetettiin kaksi selvitysmiestä laatimaan arviomuistio tuomioistuinten keskushallinnon uudistamisesta perustamalla tuomioistuinvirasto. Selvitysmiesten tammikuussa 2015 julkaistun arviomuistion (Selvityksiä ja ohjeita 2/2015) mukaan viraston perustamisen tavoitteena olisi tuomioistuinten keskushallinnon järjestäminen tavalla, joka korostaisi tuomioistuinten riippumatonta asemaa, edistäisi tuomioistuinten hallintotehtävien tehokasta ja tuloksellista hoitamista sekä vahvistaisi näin tuomioistuinten lainkäyttötoiminnan korkeaa laatua ja oikeusvarmuutta.
Hankkeen toisessa vaiheessa oikeusministeriö asetti 10.5.2016 tuomioistuinviraston perustamista valmistelevan laajapohjaisen toimikunnan. Toimikunnan tehtävänä oli laatia hallituksen esityksen muotoon kirjoitettu ehdotus tuomioistuinviraston perustamisesta. Toimikunnan mietintö julkaistiin 21.4.2017 (Mietintöjä ja lausuntoja 23/2017). Toimikunta ehdotti, että tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä huolehtimista, tuomioistuinten toiminnan kehittämistä, suunnittelua ja tukemista varten perustettaisiin tuomioistuinvirasto.
Toimikunnan mietinnön ja siitä saadun lausuntopalautteen perusteella oikeusministeriö asetti 25.1.2018 hankkeen huolehtimaan Tuomioistuinviraston perustamisen edellyttämästä suunnittelusta, valmistelusta ja toimeenpanosta. Hanke jakautuu kahteen eri vaiheeseen. Näistä ensimmäisessä keskitytään Tuomioistuinviraston perustamisen edellyttämään säädösvalmisteluun sekä oikeusministeriöstä Tuomioistuinvirastolle siirtyvien tehtävien arviointiin ja oikeusministeriön organisaatiomuutoksen valmisteluun. Jos Tuomioistuinviraston perustamisen edellyttämät lainsäädäntömuutokset hyväksytään, hankkeen toisessa vaiheessa suunnitellaan Tuomioistuinviraston toiminta ja hallinto, tehtäviin liittyvät prosessit, organisaatio- ja henkilöstörakenne sekä työjärjestys.