Käräjäoikeus

Haastemies Turku

Päijät Hämeen Ulosottovirasto


Osa tuomioistuinlaitoksen keskushallintoon liittyvistä tehtävistä on sellaisia, että niihin liittyvää asiantuntemusta tarvitaan sekä oikeusministeriössä että Tuomioistuinvirastossa. Hyvänä esimerkkinä näistä ovat edellä mainitut toimitiloja sekä henkilöstön palkkausta ja virkoja koskevat asiat sekä tulosohjaus. Näiden hoitaminen Tuomioistuinvirastossa edellyttää siten lisäresurssia, mikä on huomioitu viraston henkilöstötarvearviossa.


Edellä todetulla tavalla siirrettäviin tehtäviin sitoutuu noin 15—20 henkilötyövuotta vastaava työmäärä. Tämä vastaa noin 1,5 miljoonan euron henkilöstökustannusta suoritusosineen ja sivukuluineen. Tuomioistuinviraston toimintamenoihin vaadittava lisäpanostus olisi siten arviolta ainakin noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä 1,7 miljoonaa euroa on otettu huomioon Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2019—2022 vuosien 2020—2022 määrärahakehyksissä. Loput vähintään 0,3 miljoonaa euroa on arvioitu olevan saavutettavissa keskittämällä tuomioistuinten tehtäviä Tuomioistuinvirastoon.

Helsingin Pääpoliisiasema


Koska esitys tarkoittaa tehtävien siirtoa ensisijaisesti oikeusministeriöstä keskusvirastolle, ei välittömiä lyhyen aikavälin säästöjä tuomioistuinten hallintotehtävien hoitamisessa ole saatavilla. Viraston vastuulla oleva tuomioistuinten hallinnon kehittäminen voi kuitenkin pidemmällä aikavälillä mahdollistaa toimintojen järkeistämistä säästöjä tuovalla tavalla. Näiden määrää ei ole tässä vaiheessa mahdollista luotettavasti arvioida, koska tiedossa ei vielä ole, missä määrin virasto tulee tehtäviä keskittämään. Alustavia arvioita keskittämisen vaikutuksista tuomioistuinten toimintaan on esitetty jäljempänä viranomaisvaikutuksia koskevassa kohdassa (ks. kohta 4.3).

Oikeustalo Helsinki


Se, miten virasto järjestää toimintansa sen käytettävissä olevilla määrärahoilla, jää viraston itsensä päätettäväksi.

Kemi Käräjäoikeus



Viraston perustamisesta aiheutuvat kustannukset ovat arviolta vähintään miljoona euroa. Tähän sisältyy ylijohtajan ja hallinnollisen tuen palkkaamiseen sekä johtokunnan palkkoihin vuonna 2019 kuluva määrä (250 000 euroa) sekä viraston tarvitsemat ICT-laitekustannukset ja viraston toimitilojen käyttöönottoon liittyvät kustannukset. Virastolle osoitettavissa toimitiloissa olisi ennen niiden käyttöön ottamista suoritettava muutostöitä. Muutostöiden kustannukset riippuisivat erityisesti siitä, millaisessa käytössä tila on aikaisemmin ollut. Toimistokäytössä olevan tilan muuttaminen Tuomioistuinviraston tarpeisiin sopivaksi edellyttäisi vähäisempiä muutostöitä kuin muussa käytössä olleen tilan muuttaminen viraston tarpeisiin sopivaksi. Tuomioistuinviraston käyttöön tarvittavien toimitilojen muutostöiden kustannus olisi toteutustavasta riippuen noin 600 000—1 800 000 euroa. Tavanomaisesti toimitiloihin tehtävät investoinnit sisällytetään tuleviin vuokrakustannuksiin, minkä vuoksi investoinnista aiheutuva rahoitustarve jakaantuu useammalle vuodelle. Viraston käyttöön hankittavasta asianhallintajärjestelmästä, kuten esimerkiksi Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tarjoama virasto-VAHVA, sekä viraston perustamisen edellyttämistä tietojärjestelmämuutoksista ja tietoteknisistä hankinnoista aiheutuu arviolta yhteensä enintään noin 350 000 euron kertakustannus.

Päijät Hämeen Ulosotto


Lisäksi on varauduttava henkilöstöön muutostilanteessa kohdistuvista tukitoimenpiteistä siirtymävaiheessa aiheutuviin kustannuksiin. Koska uudistuksen kohteena olevan henkilöstön sijoittamista ja erityisesti yksittäisiä henkilöitä koskevat ratkaisut varmistuvat vasta jatkovalmistelussa ja täytäntöönpanossa, muutosturvasta aiheutuvien kustannusten määrää ei ole tässä vaiheessa mahdollista arvioida täsmällisesti. Koska uudistus näyttäisi koskevan varsin suppeaa joukkoa oikeusministeriön virkamiehistä, ei kustannusten voida arvioida olevan merkittäviä.

Kuopio Verotoimisto


Virastolle on tehtävä kokonaan uusi tai sen henkilöstö on liitettävä johonkin jo olemassa olevaan palkkausjärjestelmään. Ottaen huomioon viraston varsin pieni koko, kokonaan uuden palkkausjärjestelmän laatiminen ei välttämättä ole perusteltua. Tämä huomioon ottaen viraston palkkausjärjestelmään liittyvien kustannusten ei voida arvioida olevan uudistuksen kokonaisuuden kannalta merkittäviä.