Nykyistä vastaavasti oikeusministeriö vastaisi niistä hallinnonalan virastojen vuokrasopimuksista, jotka oikeusministeriön työjärjestyksen mukaan kuuluvat oikeusministeriön päätösvaltaan (48 §). Arvoltaan kaikkein suurimmat edellyttävät lisäksi valtioneuvoston raha-asioinvaliokunnan puoltoa. Asioiden käsittelystä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa annetun valtioneuvoston määräyksen (2012) mukaan valiokunnassa on käsiteltävä asiat, joissa on kysymys sitoutumisesta vähintään 5 miljoonan euron arvoiseen useampaa vuotta koskevaan sopimukseen, kuten esimerkiksi uuden toimitilan vuokraus tai hallinnon tietojärjestelmä. Oikeusministeriön talousyksikkö huolehtisi edelleen hallinnonalan toimitilajohtamisen yhteensovittamisesta.
Oikeusministeriölle kuuluisi myös hallinnonalan tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvä ohjaus- ja koordinointivastuu. Nämä tehtävät kuuluvat keskeisesti oikeusministeriön tietohallintoyksikölle, joka vastaa muun muassa hallinnonalan tietohallintostrategian valmistelusta, hallinnonalan yhteisistä tietohallintohankkeista, tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja merkittävistä tietoteknisistä hankinnoista, kuten myös hallinnonalan yhteisten tietoteknisten tarpeiden selvittämisestä sekä hallinnonalan tekniseen tietoturvallisuuteen liittyvästä ohjauksesta ja kehittämisestä. Edellä jo todetulla tavalla myös tietojärjestelmiin liittyvät sopimukset saattavat edellyttää käsittelyä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa.
Oikeusministeriön hallintoyksikkö vastaisi edelleen esimerkiksi hallinnonalan yhteisestä henkilöstöhallinnosta sekä hankintatoimen ja tietoturvallisuuden ohjauksesta ja kehittämisestä. Vastaavasti ministeriön talousyksikkö huolehtisi jatkossakin hallinnonalan määrärahaehdotusten ja toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelusta, talousarvion valmistelusta ja toteutumisen seurannasta, tulosohjausprosessista, sekä taloutta koskevista seuranta- ja raportointimenettelyistä. Lisäksi se vastaisi ministeriön ja hallinnonalan yleisistä toiminnan ja talouden kehittämistehtävistä. Tuomioistuimia koskevat kirjanpitoyksikkötehtävät eli maksuliikettä, kirjanpitoa ja muuta laskentatoimea koskevat tehtävät siirtyisivät Tuomioistuinvirastolle. Virasto vastaisi näin ollen myös sisäisen tarkastuksensa ja riskienhallinnan järjestämisestä.
Myös kansainvälistä oikeudenhoitoa koskevat tehtävät jäisivät oikeusministeriön vastuulle. Tuomioistuinvirastolle voisi kuitenkin olla perusteltua osoittaa joitakin esimerkiksi kansainvälisiin oikeusapupyyntöihin liittyviä ohjaus- ja koordinointitehtäviä.
Oikeusministeriön ulosottolaistosta, oikeusapu- ja edunvalvontapiirejä sekä eräitä erillisvirastoja koskeviin tehtäviin ei esitetä muutoksia.
Oikeusministeriön oikeushallinto-osaston vahvuus olisi uudistuksen jälkeen arviolta hieman alle 40 henkilötyövuotta. Näistä tuomioistuinlaitosta koskeviin tehtäviin sitoutuisi noin 15 henkilötyövuotta. Tämän lisäksi oikeusministeriön erillisyksiköissä hoidettaisiin jatkossakin koko hallinnonalalle yhteisesti kohdistuvia tehtäviä.
Viraston ydintehtävänä olisi huolehtia tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja kehittämisestä. Tuomioistuinvirasto tukisi tuomioistuimia niiden perustehtävän suorittamisessa ja vastaisi keskitetysti nyt oikeusministeriölle kuuluvista tuomioistuinlaitoksen keskushallintotehtävistä. Virasto vastaisi siitä, että tuomioistuimet kykenevät käyttämään tuomiovaltaa laadukkaasti ja että tuomioistuinten hallinto on tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty. Tämä edellyttäisi, että tuomioistuinten keskushallintoon panostetaan ja siihen osoitetaan nykyistä enemmän voimavaroja.