Tuomioistuinviraston tärkeimpiä tehtäviä olisi huolehtia tuomioistuinlaitosta koskevasta kehys- ja talousarviovalmistelusta. Tässä tehtävässään virasto vastaisi tuomioistuinten tuloksellisuudesta ja voimavarojen jakamisesta tuomioistuimille. Oikeusministeriö vastaisi viraston tulosohjauksesta. Virasto puolestaan vastaisi talousarvioehdotusten valmistelusta. Virasto määrärahoja kohdentamalla ja tuomioistuinten toimintaa kehittämällä ja tukemalla huolehtisi ja vastaisi siitä, että tuomioistuinlaitokselle asetetut tavoitteet voidaan käytännössä saavuttaa.
Tuomioistuinvirasto huolehtisi myös korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden talousarvion valmisteluun liittyvistä tehtävistä. Ylimpinä tuomioistuimina niillä olisi kuitenkin korostunut asema talousarviovalmistelussa. Ne tekisivät omat talousarvioesityksensä Tuomioistuinvirastolle ja niillä olisi jatkossakin omat toimintamenomomenttinsa valtion talousarviossa. Tuomioistuinviraston tulisi myös kuulla ylimpiä tuomioistuimia tuomioistuinlaitoksen määrärahojen kokonaisuudesta.
Tuomioistuinvirastolle siirtyisivät myös useat muut tuomioistuimiin liittyvät keskushallintotehtävät, joita on selostettu edellä nykytilaa koskevassa kuvauksessa (ks. 2.1.2). Tuomioistuinvirasto huolehtisi siten keskitetysti tuomioistuinten toimitilahallinnosta ja toimitilojen turvallisuudesta. Edellä todetulla tavalla eräät vuokrasopimukset kuuluisivat jatkossakin oikeusministeriön päätösvaltaan. Tuomioistuinvirastolle kuuluisivat myös tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät tehtävät. Se huolehtisi näistä yhteistyössä oikeusministeriön ja Oikeusrekisterikeskuksen kanssa. Myös AIPA- ja HAIPA-järjestelmien ylläpitoon ja jatkokehittämiseen liittyvät tehtävät kuuluisivat Tuomioistuinvirastolle niitä koskevien hankkeiden päättymisen jälkeen. Myös tällä hetkellä toiminnassa olevat hanketoimistot tulisivat kuulumaan osaksi Tuomioistuinvirastoa, jos hankkeet ovat edelleen käynnissä Tuomioistuinviraston aloittaessa toimintansa. Tuomioistuinvirasto osallistuisi tuomioistuinlaitoksen toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Se huolehtisi tuomareiden ja tuomioistuinten muun henkilöstön koulutuksesta yhteistyössä tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa. Lisäksi sen tulisi huolehtia keskitetysti tuomioistuinten asiantuntijajäseniä ja lautamiehiä koskevista tehtävistä. Tuomioistuinvirasto olisi kirjanpitoyksikkö, joka vastaisi myös sisäisen tarkastuksen järjestämisestä.
Tuomioistuinviraston tehtävänä olisi myös palvella ja tukea tuomioistuinlaitosta sen toteuttaessa perustehtäväänsä. Virasto avustaisi tuomioistuinlaitosta esimerkiksi tuomioistuinten yleishallinnossa, johdon tuen palveluissa sekä erilaisten suunnitelmien, lomakkeiden ja ohjeistusten valmistelussa. Tuomioistuinvirastolle kuuluisi henkilöstön palvelussuhteen ehtojen toteutumisen kannalta olennaisia tehtäviä, kuten työsuojelun, työterveyshuollon, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun ohjaus- ja tukitehtävät. Tuomioistuinvirasto tuottaisi tuomioistuinlaitokselle myös hankintoihin ja viestintään liittyviä palveluita. Tällaisia yleishallintoon liittyviä tehtäviä hoidetaan nykyisin sekä oikeusministeriössä että tuomioistuimissa.
Tuomioistuinvirasto voisi ajan oloon ottaa hoitaakseen myös muita palvelutehtäviä, joita nykyisin hoidetaan eri tuomioistuimissa. Tällaisia voisivat olla käännös- ja tulkkauspalvelujen yleiset järjestämistehtävät, kansainvälisen oikeusavun tuki- ja koordinointitehtävät sekä henkilöstöhallintoon liittyvät asiantuntija- ja tukipalvelut, joita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi virkamiesoikeudellisissa kysymyksissä. Virastolle voisi olla perusteltua keskittää myös tuomioistuinten henkilöstön palvelussuhdeasioita, joita nykyisin hoidetaan Kieku-järjestelmässä. Perusteltua voisi olla, että virastossa olisi myös hankintojen kilpailutukseen, tietosuojaan ja tiedonhallintaan sekä oikeusinformatiikkaan ja aineistopalveluun liittyviä asiantuntijapalveluita. Uusien tehtävien ottaminen saattaa vaatia aikanaan riittäviä lisävoimavaroja. Jo tässä yhteydessä esitetään, että virasto ottaisi päällekkäisen työn vähentämiseksi keskitetysti hoitaakseen erinäisiä tuomareiden nimittämiseen liittyviä valmistelutehtäviä. Muiden tehtävien mahdollisesta keskittämisestä päättäisi virasto itse.
Tuomioistuinvirastolle kuuluisivat myös erilaiset tiedotustehtävät sekä viestinnän kehittämiseen ja yleiseen ohjaukseen liittyvät tehtävät. Virasto voisi esimerkiksi keskitetysti huolehtia tuomioistuinten yhteisen viestintäsuunnitelman laatimisesta. Lisäksi se voisi omaan toimialaansa kuuluvissa asioissa esiintyä tiedotusvälineissä ja osallistua julkisuudessa tuomioistuinlaitosta koskevaan keskusteluun. Tämä ei tietenkään rajoita tuomioistuinten omaa osallistumista.
Virasto osallistuisi kansainväliseen yhteistyöhön ja edustaisi tuomioistuinlaitosta ulospäin sikäli kuin tehtävä ei kuulu tuomioistuimille itselleen. Sen sijaan kansainvälinen oikeudenhoito eli kansainväliseen oikeusapuun kuuluvat keskusviranomaistehtävät säilyisivät oikeusministeriössä. Edellä jo todetulla tavalla Tuomioistuinvirastolle voisi olla perusteltua osoittaa kansainväliseen oikeusapuun liittyviä asiantuntija- ja koordinointitehtäviä.