Ehdotuksen mukaan asianosaisen käsitettä käytettäisiin asianosaisen kuulemista koskevissa säännöksissä ja useissa muissakin asianosaisen oikeuksia tai velvollisuuksia koskevissa yleislain säännöksissä samalla tavoin kuin nykyisin. Säännöksissä on otettu huomioon myös, että oikeudenkäynnin osapuolena hallintotuomioistuimessa on prosessuaalisten asianosaisten lisäksi myös viranomainen, joka on tehnyt valituksen kohteena olevan hallintopäätöksen.
Useimmiten hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan osan voittajan kuluista. Tämä on kuitenkin tuomioistuimen harkinnassa.
Oikeusturvamenettelyn ja oikeusturvan toteuttamismuotojen määrittely kuuluu lähtökohtaisesti jäsenvaltion päätösvaltaan. Euroopan unionin oikeuden tarkoituksena ei ole ollut perustaa kansallisissa tuomioistuimissa sen noudattamisen varmistamiseksi muita oikeussuojakeinoja kuin ne, jotka on otettu käyttöön kansallisessa oikeudessa. Tämä todetaan nimenomaisesti sopimuksessa Euroopan unionista (2009), jonka 19(1) artiklan mukaan jäsenvaltiot ”säätävät tarvittavista muutoksenhakukeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla.”
Ehdollinen Tuomio Ja Oikeudenkäyntikulujen Maksun VanheneminenValitusoikeus voi hallintolainkäytössä perustua myös muussa laissa kuin hallintolainkäyttölaissa oleviin säännöksiin. Kunnallisvalituksen saa kuntalain 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Vastaava säännös koskee myös esimerkiksi kirkollisvalitusta.
Vastavuoroisuuden vaatimusta koskevassa EIT:n käytännössä on korostettu etenkin asianosaisen kuulemisperiaatteen tärkeyttä. Kuulemisperiaatteen noudattamiseen kuuluu myös se, että kaikki asian ratkaisuun vaikuttava oikeudenkäyntiaineisto saatetaan asianosaisten tietoon ja varataan asianosaisille siten tosiasiallinen mahdollisuus reagoida siihen (esim. EIT Kress v. Ranska 2001). Tämä aineisto voi sisältää esimerkiksi muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen perusteena olleita asiakirjoja taikka oikeusturvamenettelyn kuluessa hankittuja tai esitettyjä selvityksiä, tietoja ja todisteita. Kuulemisperiaate edellyttää lisäksi tuomioistuimen perustelevan ratkaisunsa asianmukaisesti ja siten, että asianosainen tietää tulleensa kuulluksi (esim. EIT Ustimenko v. Ukraina 2016, Martinie v. Ranska 2006, Hirvisaari v. Suomi 2001 ja Higgins ym. v. Ranska 1998).
1 Johdanto
Ympäristöasioissa valituslupasääntely on vuoden 2018 alussa laajentunut muun muassa ympäristölupia ja kaavoitusta koskeviin asioihin, joissa päätösten vaikutukset voivat ulottua laajalle alueelle ja laajaan asianosaisten piiriin (lait 974—978/2017). Hallituksen esityksessä eräiden ympäristöä koskevien hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamiseksi (HE 43/2017 vp) todettiin, että ympäristöhankkeissa toiminnanharjoittajalla, asianosaisilla ja muilla tahoilla on korostunut aineellisen oikeussuojan tarve. Perustuslakivaliokunta katsoi esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 29/2017 vp), että valituslupajärjestelmän piiriin ehdotetut päätökset ovat niihin liittyvistä erityispiirteistä huolimatta laadultaan sellaisia, että oikeusturvan takeiden kannalta voidaan pitää riittävänä pääsyä korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitusluvan perusteella.