Ranskassa hallinto- ja yleiset tuomioistuimet ovat erillisiä. Järjestelmä on kolmiportainen. Ensi asteena toimivat hallintotuomioistuimet (tribunal administratif), joista valitetaan muutoksenhakuasteeseen (Cour administrative d'appel) ja sieltä edelleen ylimpään tuomioistuimeen (Conseil d’État). Lisäksi on erityishallintotuomioistuimia (juridictions administratives spécialisées), esimerkiksi veroasioihin ja sosiaaliturvaan keskittyvät erilliset tuomioistuimet. Näille tuomioistuimille on omat muutoksenhakuasteensa (juridictions administratives d’appel spécialisées), joista on edelleen mahdollista valittaa Conseil d’État’han.
Hallintolainkäyttölain yleispiirteisyys perustuu lähinnä hallintotuomioistuimissa käsiteltävien asiaryhmien välisiin eroavuuksiin ja siihen, että hallintolainkäytön järjestelmä on organisatorisesti monimuotoinen. Hallintolainkäyttöasioita ratkaistaan nykyisin yleisten hallintotuomioistuinten lisäksi erityistuomioistuimissa sekä valitusten käsittelyssä muutoksenhakulautakunnissa ja hallintoviranomaisissa.
Ehdotuksen mukaan lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa sisällytettäisiin nimenomainen säännös siitä, että myös ylimpinä laillisuusvalvojina toimivilla valtioneuvoston oikeuskanslerilla ja eduskunnan oikeusasiamiehellä olisi oikeus hakea päätöksen purkamista.
Menettely hallintoprosessissa on lähtökohtaisesti kirjallista. Suullinen käsittely voidaan kuitenkin järjestää, jos sen voidaan olettaa olevan eduksi asian selvittämiselle tai nopeuttavan asian ratkaisemista. Hallinto-oikeus ja kamarioikeus voivat myös päättää suullisen käsittelyn järjestämisestä asianosaisen vaatimuksesta, jos suullista käsittelyä ei ole pidettävä tarpeettomana eikä sitä vastaan ole erityisiä seikkoja. Suullinen käsittely on sen sijaan pakollinen esimerkiksi veronkorotuksia ja tahdosta riippumatonta hoitoa koskevissa asioissa. Suulliset käsittelyt ovat pääsääntöisesti julkisia. Käsittely voi tapahtua myös suljetuin ovin, jos siinä käsitellään arkaluontoista tietoa. Näin on erityisesti lasten huostaanotto- ja mielenterveysjutuissa. Joissain tapauksissa asianosaisia tai todistajia voidaan kuulla videoimalla.
1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;
Muun asiakirjan kuin päätöksen tiedoksiantoon sovelletaan hallintolain säännöksiä. Tällöin pääsääntönä on tavallinen tiedoksianto, joka toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Vastaanottajan katsotaan saaneen tiedon asiasta seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Käytännössä erilaisten välitoimien tiedoksiannossa on usein käytetty todisteellista tiedoksiantoa, sillä tiedoksiannolla voi olla asianosaisen kannalta merkittäviä vaikutuksia.
Asian laadusta riippuen suullista käsittelyä ei kuitenkaan aina tarvitse järjestää ylemmässäkään instanssissa, vaikka ensimmäisessä instanssissa ei olisi toimitettu suullista käsittelyä (esim. EIT Salomonsson v. Ruotsi 2002, Simsek v. Turkki 2012).