Ehdotetussa laissa säädettäisiin mahdollisuudesta suulliseen valmisteluun, tarkastuksen tekemiseen ja eri hallinto-oikeuksissa vireillä olevan asiakokonaisuuden yhdistämiseen käsiteltäväksi samassa hallinto-oikeudessa. Laissa korostettaisiin nykyistä enemmän päätöksen tehneen hallintoviranomaisen velvollisuuksia asian selvittämisessä. Todistelua koskeviin säännöksiin sisällytettäisiin säännökset itsekriminointisuojasta. Lakiin sisältyisi myös säännös siitä, että uuden lisäselvityksen toimittamista voidaan rajoittaa asettamalla määräaika, jonka jälkeen toimitetun selvityksen hallintotuomioistuin voi jättää huomioon ottamatta.
Hallintolainkäytössä ei yleensä ole kaksiasianosaissuhdetta niin, että hallintopäätöksen tehnyt viranomainen ja yksityinen asianosainen, jota päätös koskee, olisivat oikeudenkäynnissä asianosaisina. Kaksiasianosaissuhde on kuitenkin järjestetty erikseen lähinnä veroasioissa, joissa veronsaajien puhevaltaa käyttää Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö.
Ruotsissa viranomaisten hallintopäätösten täytäntöönpanokelpoisuudesta ei ole yleissäännöstä, vaan se määrittyy erityislakien ja oikeuskäytännön perusteella. Hallintoprosessilain mukaan hallintotuomioistuin voi päättää vireillä olevaan asiaan liittyvästä täytäntöönpanokiellosta (inhibition) ja muista täytäntöönpanomääräyksistä (andra interimistiska åtgärder) sekä asianosaisen aloitteesta että oma-aloitteisesti. Muu täytäntöönpanomääräys voi olla esimerkiksi määräys lainvoimaa vailla olevan päätöksen välittömästä täytäntöönpanosta. Muodollisena edellytyksenä täytäntöönpanomääräysten antamiselle on, että viranomainen on tehnyt hallintopäätöksen, joka voidaan panna välittömästi täytäntöön vailla lainvoimaa, ja että päätös ei ole lainvoimainen. Aineellisena edellytyksenä on, että päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus tai -kelvottomuus muodostaa asianosaiselle konkreettisen vahinkoriskin ja on todennäköistä, että tuomioistuin hyväksyy asianosaisen valituksen.
Iso-Britannian järjestelmä on kolmiportainen. Ensi asteena oikeudenkäynnissä hallintoasioissa toimivat hallinto-oikeudet (Administrative Court, joka on osa Queen’s Bench Division of the High Court of Justicea). Lisäksi ensi asteena voi olla jokin lukuisista erityistuomioistuimista (Tribunals). Muutosta voidaan hakea ensin valitustuomioistuimen siviiliosastolta (Court of Appeal, Civil Division) ja edelleen korkeimmalta oikeudelta (Supreme Court of the United Kingdom).
oikeudenkäynti kohtuullisen ajan kuluessa
Eurooppalainen kehitys on kulkenut enenevässä määrin suuntaan, jossa muutoksenhaku nähdään yksilöllisenä oikeutena.
Toisiinsa liittyvien tai samanlaisten asioiden käsittely yhdessä tehostaa hallintotuomioistuinten toimintaa ja turvaa ratkaisujen yhdenmukaisuutta. Suullisen käsittelyn järjestäminen saman näytön arvioimiseksi useissa tuomioistuimissa rasittaa tarpeettomasti osapuolia ja todistajia sekä tuomioistuimia. Asiat, joiden yhdessä käsitteleminen olisi tarpeen, eivät kuitenkaan aina ole vireillä samassa tuomioistuimessa. Hallintolainkäyttölaissa ei ole säännöksiä, joiden nojalla asioita voitaisiin siirtää tuomioistuimesta toiseen yhdessä käsittelemisen tarpeen perusteella.