Ruotsin yhdyskuntaseuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä on viime vuosina oltu uudistamassa. Laajapohjainen työryhmä antoi perusteellisen ehdotuksen rikosseuraamusjärjestelmän kokonaisuudistukseksi toukokuussa 2012. Työryhmän tehtävänannon mukaan (i) lyhyitä vankeusrangaistuksia tuli vähentää ja korvata niitä muilla uskottavilla seuraamuksilla, (ii) luoda selväpiirteisempi sääntely rikosten uusimistilanteisiin, (iii) kehittää yhdyskuntaseuraamusten sisältöjä, (iv) kehittää sääntelyä siihen suuntaan, että eri rikoslajeja arvioitaisiin seuraamusvalinnassa enemmän samojen kriteereiden nojalla, (v) kehittää uusia seuraamusmuotoja nuorille ja (vi) ottaa käyttöön uusi ehdollinen vankeusrangaistus. Tavoitteena oli myös koko seuraamusjärjestelmän yksinkertaistaminen kokoamalla erilliset seuraamukset ehdollisen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen alle. Työryhmä ehdotti muun muassa (SOU 2012:34, Nya påföljder) ehdollisen vankeusrangaistuksen käyttöönottoa, nykyisestä ehdollisesta tuomiosta ja suojeluvalvonnasta luopumista, alle yhden vuoden vankeuksien tuomitsemista ensikertalaisille ehdollisena ja että ehdolliseen vankeusrangaistukseen kuuluisi jokin oheisseuraamus. Oheisseuraamuksia olisivat sakko, yhdyskuntapalvelu, valvonta, kotiaresti tai tilanteessa riippuen erilainen hoito. Oheisseuraamukset ankaroituisivat rikoksen rangaistusarvon mukaan, joskin hoitomääräykset perustuisivat erityisestäviin näkökohtiin.
Vastaajilta kysyttiin myös mahdollisia eroja, joita on uusintarikollisuutta ehkäisevän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa varsinaisen ja oheisseuraamuksena tuomitun yhdyskuntapalvelun välillä. Lähes kaikki vastaajat olivat pystyneet suunnittelemaan toimintaa molemmissa seuraamuksissa yhtä hyvin. Jos eroja oli ollut, ne johtuivat yleensä ohjelmiin käytettävissä olevien tuntien pienestä määrästä. Seuraamukseen voi myös olla vaikea sisällyttää tarvittavia tukitoimia ja ohjelmia, koska asiakkaat haluavat suorittaa yhdyskuntapalvelun mahdollisimman pian pois. Joskus asiakkaan elämäntilanne ˗ esimerkkinä vaativa kokopäivätyö ˗ ei mahdollista ohjelmatoiminnan toteuttamista parhaalla tavalla.
Aikuisten valvontaan liittyvä merkittävä kysymys on se, mitä voi seurata velvollisuuksien törkeästä rikkomisesta. Yhdyskuntapalvelussa ja valvontarangaistuksessa seurauksena voi olla suorittamatta olevan rangaistuksen muuntaminen vankeudeksi. Nuorten valvonnassa tällaista mahdollisuutta ei ole, mutta seuraamuksena voi olla valvonta-ajan pidentäminen enintään kuudella kuukaudella. Lisäksi on käytettävissä nouto valvontatapaamiseen. Näistä keinoista on saatu nuorilla hyviä kokemuksia. Voidaan kuitenkin ajatella, että aikuisten valvonnassa velvollisuuksien törkeän rikkomisen seuraamuksen tulisi olla tuntuvampi kuin nuorten valvonnassa. Valvonta-ajan pidentämisellä ei olisi aikuiselle valvottavalle samanlaista kasvatuksellista merkitystä kuin nuorelle. On myös mahdollista, että jo alun perin valvontaan piittaamattomasti suhtautunut aikuinen rikoksentekijä suhtautuisi samoin myös valvonta-ajan pidentämiseen. Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset –mietinnöstä saadussa lausuntopalautteessa merkittävä osa lausunnonantajista epäili työryhmän ehdottaman valvonta-ajan pidentämisen olevan aikuisille riittämätön sanktio. Muunnon mahdollisuus tekisi oheisseuraamuksista siinä mielessä yhtenäiset, että ne kaikki nuorten valvontaa lukuun ottamatta olisivat törkeissä rikkomistilanteissa muunnettavissa vankeudeksi. Esityksessä ehdotetaan törkeissä rikkomistilanteissa mahdollisuutta muuntaa aikuisen valvonta-aika vankeudeksi, jonka kesto olisi 4-14 päivää.
Esityksessä ehdotettavan valvonnan kannalta myös tiedot pitkien ehdollisten vankeusrangaistusten lukumäärästä ja erityisesti ensimmäistä kertaa ehdolliseen vankeuteen tuomittavista ovat olennaisia. Vuonna 2016 tuomittiin 1 583 vähintään kahdeksan kuukauden pituista ehdollista vankeusrangaistusta 21 vuotta täyttäneinä rikoksen tehneille syytetyille. Ensimmäistä kertaa ehdolliseen vankeuteen tuomittavia heistä oli 1 037 eli 65,5 %. Prosenttiosuus on pysynyt kuluvan vuosikymmenen suhteellisen vakaana, samoin kuin kohdejoukon lukumäärä.
Ruotsissa ehdollisen tuomion koeaika on kaksi vuotta. Ehdollista tuomiota tiukennettiin vuonna 1999 liittämällä siihen oheisseuraamuksena yhdyskuntapalvelu (40–240 tuntia).
Yhdyskuntapalvelu voitiin ennen 1.5.2015 voimaan tullutta lainsäädännön muutosta tuomita vähintään yhden vuoden ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi. Muutoksella raja laskettiin kahdeksaan kuukauteen. Vuonna 2015 yhdyskuntapalvelu tuomittiin oheisseuraamuksena 281 tapauksessa. Seuraavana vuonna tapauksia oli 295. Yhdyskuntapalvelun tuomitseminen oheisseuraamuksena odotetusti lisääntyi lainsäädännön muutoksen vuoksi jonkin verran. Vuonna 2016 yhdyskuntapalvelua määrättiin oheisseuraamukseksi 22 tuomiossa, joissa ehdollinen vankeus oli vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään vuoden pituinen.
Enemmistö vastaajista kannatti oheisseuraamuksena tuomittavan yhdyskuntapalvelun enimmäistuntimäärän nostamista.