Rikosseuraamuslaitokselle aiheutuvat kustannukset poikkeavat rangaistuksen todellisista kokonaiskustannuksista, jos seuraamukseen sisältyy myös jonkin muun tahon vastuuta rahoituksesta. Yleensä näissä tilanteissa on kysymys yhdyskuntaseuraamuksiin sisältyvistä julkisista päihdehoidon palveluista, joihin rangaistusta suorittava on oikeutettu kuntalaisena ja jotka voidaan samalla hyväksyä seuraamuksen osaksi.
Lain 11 §:ssä säädetään, että jos Rikosseuraamuslaitos pitää rikoksesta epäiltyä soveltuvana suorittamaan ehdollista vankeutta valvottuna, seuraamusselvitykseen liitetään rangaistusajan suunnitelma, josta tulee käydä ilmi pykälässä mainitut seikat. Tämä soveltuisi myös aikuisten valvontaan.
Yhdyskuntapalvelun tuomitsemiseen ehdollisen vankeuden ohella johti yleisimmin joko henkeen ja terveyteen kohdistunut rikos (67) tai seksuaalirikos (64). Yhdyskuntapalvelua käytettiin oheisseuraamuksena merkittävästi myös huumausainerikoksissa (57). Seuraavaksi yleisimmät ehdollisen vankeuden ja oheisyhdyskuntapalvelun tuomitsemiseen johtaneet teot olivat erilaisia omaisuusrikoksia, joista erottuvat elinkeinorikokset (28), varkaudet ja muut rikoslain 28 luvussa säädetyt rikokset (21) sekä petokset ja muut rikoslain 36 luvussa rangaistaviksi säädetyt teot (16).
Yhdyskuntaseuraamukset on otettu rikosoikeudelliseen seuraamusjärjestelmäämme yksittäin 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Ehdollisen vankeuden ja ehdonalaisen vapauden valvontaa on tosin käytetty jo aiemmin. Kustakin seuraamuksesta säädettiin pitkään rikoslain ohella omissa erityislaeissaan. Kuten edellä jaksossa 1 on todettu, yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevassa vuoden 2015 uudistuksessa koottiin erityislaeissa ollut yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskenut sääntely lakiin yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta.
Ehdollisesta vankeudesta säädetään rikoslain 2 b luvussa. Seuraamuksen sisältö ilmaistaan luvun 3 §:n 1 momentissa: ”Kun vankeusrangaistus tuomitaan ehdollisena, rangaistuksen täytäntöönpano lykkääntyy koeajaksi.” Saman momentin mukaan ehdollisen vankeuden koeaika on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta. Koeaika alkaa jo tuomion julistamisesta tai antamisesta riippumatta siitä, haetaanko tuomioon muutosta.
Rikoslain luvuittain tarkasteltuna ehdollinen vankeus tuomittiin useimmin liikennerikoksesta, joiden osuus oli 41 prosenttia (5 270) kaikista ehdollisista vankeuksista. Törkeästä rattijuopumuksesta annettuja ehdollisia vankeustuomioita oli 4 814.
Esityksessä säädettäisiin myös vankeudeksi muuntamisen mahdollisuudesta tilanteissa, joissa tuomittu rikkoo törkeästi valvontaan sisältyviä velvollisuuksiaan.