Tanskan järjestelmä on eräänlainen välimuoto Ruotsin ja Norjan järjestelmistä. Pääsääntöisesti ehdollinen tuomio merkitsee rangaistuksen määräämisen lykkäämistä, mutta vakavimmissa tapauksissa ehdollinen vankeusrangaistus määrätään Suomen tavoin tietyn mittaiseksi, ja siihen voidaan liittää enintään kuuden kuukauden pituinen ehdoton osuus. Muuten Tanskan seuraamusjärjestelmässä korostuu hoidollinen ulottuvuus.
Vaikuttavuusohjelmat ovat intensiivisiä, pitkäkestoisia ja ryhmämuotoisia. Rikoksentekijän uusimisriskin ja motivaation arviointi on niissä tärkeää valittaessa osallistujia ryhmään. Vaikuttavuusohjelmiin kuuluu esimerkiksi Uusi suunta –yksilöohjelma seksuaalirikoksista tuomituille. Vaikuttavuusohjelmilla pyritään muuttamaan rikoksentekijän ajattelu- ja käyttäytymismalleja.
Uusi suunta –ohjelman tavoitteena on lisätä tuomitun ymmärrystä siitä, mikä on saanut hänet tekemään seksuaalirikoksen ja auttaa häntä välttämään rikosten tekeminen tulevaisuudessa.
Yhdyskuntaseuraamuksiin voi nykyään sisältyä monentyyppistä päihdehoitoa ja –kuntoutusta. Mahdollisuudet vaihtelevat eri seuraamusten välillä: esimerkiksi yhdyskuntapalveluun voidaan sisällyttää päihdeongelmien avohoitoa, mutta valvontarangaistuksessa kuntoutus voi olla myös laitoksessa annettavaa. Kaikkiin yhdyskuntaseuraamuksiin voi sisältyä päihdeongelmien vähentämiseen suunnattuja Rikosseuraamuslaitoksen motivointiohjelmia ja vapaamuotoisempaa muutostyöskentelyä. Esimerkiksi nuorten ehdollisen valvontaan sisältyy aina valvontatapaamisia, mutta siihen voidaan sisällyttää myös päihderiippuvuuden käsittelyä sosiaalista toimintakykyä edistävillä ohjelmilla.
Suomen rikosoikeudellinen järjestelmä perustui pitkään suhteellisen harvoille seuraamuksille. Järjestelmä pyrittiin niin kutsutun uusklassisen rikosoikeuden tavoitteiden mukaisesti pitämään mahdollisimman selväpiirteisenä ja seuraamukset ennakoitavina. Rikoksentekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien tai olosuhteiden ei haluttu vaikuttavan seuraamusten sisältöön.
Ehdollisen vankeuden oheisseuraamusjärjestelmää tehostettaisiin lisäksi nostamalla oheisseuraamuksena tuomittavissa olevan yhdyskuntapalvelun enimmäistuntimäärä 90 tunnista 120 tuntiin.
Huomionarvoista Ruotsin järjestelmässä on, että ehdollista tuomiota annettaessa ei määrätä erikseen vankeuden pituudesta, vaan kyseessä on itse asiassa rangaistuksen määräämisen lykkääminen. Merkillepantavaa on lisäksi se, että yhdyskuntaseuraamusten määräämisen edellytyksiä ei ole lain tasolla sidottu vaihtoehtoisena tuomittavan rangaistuksen pituuteen. Tämä on omiaan vähentämään sellaisia kynnysvaikutuksia, joita ehdollisen vankeusrangaistuksen taikka jonkin muun vapaudessa suoritettavan seuraamuksen sitominen tiettyyn vankeuden pituuteen on omiaan luomaan. Muutoin Ruotsin järjestelmää vertailumielessä tarkasteltaessa korostuu useiden eri seuraamusyhdistelmien merkitys ja seuraamusten hoitopainotteisuus.