Yhdyskuntapalvelu
Nuorten ehdollisen vankeuden valvonnasta säädetään yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 10 luvussa ja yhdyskuntapalvelusta 8 luvussa.
Liikennerikosten jälkeen seuraavaksi suurimpana ryhmänä erottuvat rikoslain 21 luvussa säädetyt henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, joista annettiin 1 852 ehdollista vankeusrangaistusta. Runsaat tuhat ehdollista vankeusrangaistusta määrättiin vuoden aikana sekä rikoslain 28 luvussa säädetyistä varkausrikoksista että 36 luvun petoksista ja muusta epärehellisyydestä. Rikoslain 50 luvussa rangaistavaksi säädetyistä huumausainerikoksista tuomitut ehdolliset vankeudet muodostivat yhtä suuren noin tuhannen tuomion ryhmän.
Asiakkaita on ohjattu myös päihdetukitoimiin ja Viisi keskustelua muutoksesta –ohjelmaan.
Valvonnan sisältö vastaisi pääpiirteissään nykyistä nuorten ehdollisen vankeuden valvontaa. Ehdotettavaan oheisseuraamukseen kuuluisi siten aina valvontatapaamisia, joiden lisäksi seuraamukseen voisi sisältyä sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia. Uuteen valvontaseuraamukseen voisi näiden lisäksi sisältyä enintään 30 tuntia osallistumista kuntoutukseen tai avohoitoon. Ehdotettavan valvonnan kesto olisi yksi vuosi kolme kuukautta. Valvontatapaamisten sekä seuraamukseen kuuluvien tehtävien ja ohjelmien tuntimäärät olisivat samat kuin nykyisessä nuorten valvonnassa. Oheisseuraamukseksi voitaisiin samalla kertaa tuomita sekä sakko että valvonta.
Nuorten valvontaa voidaan käyttää ehdollisen oheisseuraamuksena varsin laajasti. Valvontaan tuomitsemiselle ei säännöksen mukaan ole juuri rajoitteita, vaan sen edellytyksenä ovat ehdollisen vankeuden ohella edellä selostetut tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat. Välillisesti reunaehtoja asettavat lajinvalintatilanteet ehdollisen ja valvonnan sekä muiden mahdollisesti kysymykseen tulevien seuraamusvaihtoehtojen välillä.
Ehdollinen vankeusrangaistus raukeaa, jollei sitä määrätä täytäntöönpantavaksi. Tuomioistuin voi rikoslain 2 b luvun 5 §:n mukaan määrätä ehdollisen vankeuden pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeuteen tai yhdistelmärangaistukseen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Tällöin täytäntöönpantavasta rangaistuksesta ja koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittavasta rangaistuksesta määrätään yhteinen ehdoton vankeusrangaistus tai yhdistelmärangaistus muista rikoksista samalla kertaa tuomittavien vankeusrangaistusten kanssa.
Kolmatta ryhmää eli hyviä käytäntöjä ei pidetä suoranaisesti uusintarikollisuuteen vaikuttavina. Tavoitteena on yleensä esimerkiksi arjen taitojen opettelu ja ylläpito.