Uutta aikuisten valvontaa koskevaa sääntelyä valmisteltaessa on otettava huomioon ehdollisten vankeustuomioiden määrä ja tiedot siitä, kuinka nykyisiä oheisseuraamuksia käytetään esimerkiksi ehdollisen vankeuden pituuden kasvaessa tai rangaistuskertaisuuden perusteella. Lisäksi on otettava huomioon tiedot siitä, minkälaisia rikostyyppikohtaisia eroja oheisseuraamusten käytössä mahdollisesti on. Myös kustannusnäkökulmaan on kiinnitettävä huomiota; ei ole esimerkiksi ajateltavissa, että valvonta liitettäisiin kaikkiin Suomessa vuosittain tuomittaviin noin 13 000 ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Ehdollisen vankeuden oheisseuraamusjärjestelmää tehostettaisiin lisäksi nostamalla oheisseuraamuksena tuomittavissa olevan yhdyskuntapalvelun enimmäistuntimäärä 90 tunnista 120 tuntiin.
Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetään myös yhdyskuntaseuraamuksiin sisältyvien velvollisuuksien rikkomisen seuraamuksista. Tähän liittyviä kysymyksiä ovat 1) mikä muodostaa velvollisuuden rikkomisen, 2) mitä seuraamuksia siitä voi olla ja 3) minkälainen on asiaa koskeva menettely. Perussäännökset asiasta ovat lain 25-26 §:ssä, joiden ohella laissa on asiasta seuraamuskohtaisia säännöksiä.
Aikuisten valvontaan soveltuisi myös, mitä valvonnan sisällöstä säädetään nuorten valvonnan osalta lain 60 §:ssä. Valvonta sisältäisi siten aikuisillakin valvontatapaamisia, tehtäviä ja ohjelmia. Kuten edellä on todettu, aikuisten valvontaan voisi sisältyä myös kuntoutusta tai avohoitoa.
Toista ääripäätä edustavat tilanteet, joissa henkilölle on tuomittu useita ehdollisia rangaistuksia ja joissa hänen elämäntilanteensa on sellainen, että uusia rikoksia on varsin todennäköisesti odotettavissa. Jos tähän elämäntilanteeseen liittyy vaikea päihdeongelma, hän voi olla soveltumaton oheisseuraamuksena suoritettavaan yhdyskuntapalveluun sekä lyhyen ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittavissa olevaan yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen. Valvonnalle onkin todennäköisesti korostetuin tarve tilanteessa, jossa henkilö on jo aiemmin tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja hänen rikoskäyttäytymistään ohjaa vaikea päihdeongelma. Kun päihdeongelma muodostaa varsin merkittävän uusimisriskiä lisäävän tekijän, valvonnan sisällöllä on syytä pyrkiä puuttumaan ongelmaan.
Yhdyskuntarangaistusta koskevassa rikoslain 8 luvussa säädetään puolestaan yhdyskuntarangaistukseen sisältyvästä ehdollisesta vankeudesta. Toissijaisen ehdollisen vankeuden pituus vastaa sen vankeusrangaistuksen pituutta, joka olisi tuomittu, jos yhdyskuntarangaistusta ei olisi käytetty. Jos tuomittu tänä aikana rikkoo hänelle asetettuja ehtoja tai tekee rikoksen, yhdyskuntarangaistukseen sisältyvä ehdollinen vankeus voidaan panna täytäntöön osittain tai kokonaan. Tätä toissijaista vankeutta käytetään harvemmin kuin varsinaista, rikoslain 6 luvussa määriteltävää ehdollista vankeusrangaistusta.
Ongelmaksi koettua ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välistä jyrkkää porrasta on pyritty madaltamaan erityyppisin ratkaisuin. Yksi näistä on ollut oheisseuraamuksena tuomittavan yhdyskuntapalvelun käyttöönotto ja myöhemmin sen käyttöalan laajentaminen alkuperäisestä.