Esityksessä ehdotettavan valvonnan kannalta myös tiedot pitkien ehdollisten vankeusrangaistusten lukumäärästä ja erityisesti ensimmäistä kertaa ehdolliseen vankeuteen tuomittavista ovat olennaisia. Vuonna 2016 tuomittiin 1 583 vähintään kahdeksan kuukauden pituista ehdollista vankeusrangaistusta 21 vuotta täyttäneinä rikoksen tehneille syytetyille. Ensimmäistä kertaa ehdolliseen vankeuteen tuomittavia heistä oli 1 037 eli 65,5 %. Prosenttiosuus on pysynyt kuluvan vuosikymmenen suhteellisen vakaana, samoin kuin kohdejoukon lukumäärä.
Vertailevasta katsauksesta käy ilmi, että muiden pohjoismaiden seuraamusjärjestelmiin on liitetty mahdollisuus myös hoidollisesti suuntautuneiden seuraamusten käyttöön. Käytössä olevat seuraamukset vaihtelevat lähemmän kohderyhmänsä puolesta, mutta tyypillistä niille on päihdeongelman vaatimien toimien ja rangaistuksen täytäntöönpanon yhdistäminen. Näitä ratkaisuja edustavat muun muassa Ruotsissa vuonna 1988 käyttöönotettu sopimushoito sekä Norjassa ja Tanskassa käytössä oleva mahdollisuus liittää ehdollisen rangaistuksen yhteyteen määräys päihdehoidollisesta interventiosta. Vaihtoehto tulee käytettäväksi ennen kaikkea rattijuopumusrikosten yhteydessä. Suomessa vastaavanlaisen uudistuksen valmistelu käynnistettiin vuonna 2001. Esitys uuden sopimushoitoseuraamuksen käyttöönottamisesta jäi kuitenkin antamatta eduskunnalle vaalikauden päätyttyä alkuvuonna 2003. Vaikka päihdekuntoutuksen osuutta on sittemmin kasvatettu muun muassa osana yhdyskuntapalvelua, on arvioitavissa, että myös ehdollisiin vankeusrangaistuksiin tuomittujen joukossa on henkilöitä, jotka hyötyisivät päihdepalveluista osana seuraamusta.
Ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksia koskevan rikoslain 6 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan ”jos ehdollista vankeutta yksinään on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena rikoksesta, voidaan sen ohessa tuomita sakkoa, tai jos ehdollinen vankeus on kahdeksan kuukautta tai sitä pidempi, vähintään 14 ja enintään 90 tuntia yhdyskuntapalvelua”. Rangaistuksen riittämättömyys viittaa kriteerinä rikoksen sovittamisen, suhteellisuusperiaatteen ja yleisen lainkuuliaisuuden vaatimuksiin, mutta siinä voidaan nähdä myös tuomittavana olevaan rikoksentekijään liittyviä piirteitä.
Asennoituminen on viime vuosikymmeninä vähitellen muuttunut. Yhdyskuntapalvelu ja nuorisorangaistus otettiin 1990-luvulla käyttöön ensimmäisinä uudentyyppisinä seuraamuksina. Niiden jälkeen seuraamusjärjestelmää on edelleen kehitetty enemmän vaihtoehtoja sisältäväksi, ja seuraamusten sisältöä suunniteltaessa otetaan entistä enemmän huomioon myös mahdollisuudet rikoksen tehneen tukemiseen ja kuntouttamiseen. Vuonna 2006 voimaan tulleessa vankeuslaissa (767/2005) rangaistuksen keskeisenä tavoitteena on uusintarikollisuuden ehkäisy, ja valvottu koevapaus on otettu käyttöön uutena asteittaisen vapauttamisen vaiheena. Valvontarangaistusta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2011. Sen jälkeen kaikkien yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskeva sääntely on koottu samaan, 1.5.2015 voimaan tulleeseen lakiin yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015, jäljempänä myös täytäntöönpanolaki).
Rikoslain 6 luvun 10 § koskee ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksia. Jos ehdollista vankeutta yksinään on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena rikoksesta, voidaan sen ohessa tuomita sakkoa, tai jos ehdollinen vankeus on vähintään kahdeksan kuukauden pituinen, vähintään 20 ja enintään 90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan yhden vuoden kolmen kuukauden ajaksi, jos tätä on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi tai uusien rikosten ehkäisemiseksi.
Ruotsissa ehdollisen tuomion koeaika on kaksi vuotta. Ehdollista tuomiota tiukennettiin vuonna 1999 liittämällä siihen oheisseuraamuksena yhdyskuntapalvelu (40–240 tuntia).
Rikoslain 6 luvun 11 §:ssä on yhdyskuntapalvelua koskeva perussäännös. Rikoksentekijä, joka tuomitaan enintään kahdeksan kuukauden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen, tuomitaan sen sijasta yhdyskuntapalveluun, jollei ehdottomien vankeusrangaistusten, aikaisempien yhdyskuntapalvelurangaistusten tai muiden painavien syiden ole katsottava olevan esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle. Yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen edellytyksenä on, että rikoksentekijä on antanut suostumuksensa rangaistuksen tuomitsemiseen yhdyskuntapalveluna ja että hänen voidaan olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta.