Vastaajien arviot siitä, suoriutuvatko oheisyhdyskuntapalveluun tuomitut seuraamuksesta paremmin vai yhtä hyvin kuin yhdyskuntapalvelun suorittajat yleensä, jakautuivat jokseenkin tasan. Jos eroja nähtiin, kysymys oli jälleen oheisseuraamusta suorittavien hyvästä arjen hallinnasta. Joitakin tuomittuja on auttanut pitkä työhistoria.
Valvonta-aikojen muuntaminen vankeudeksi lisäisi vankeinhoidon kustannuksia ja aiheuttaisi jonkin verran työtä myös syyttäjille ja tuomioistuimille. Noin 17 % yhdyskuntapalvelurangaistuksista muunnetaan vankeudeksi. Jos noin joka kahdeksas valvonta muunnettaisiin vankeudeksi, kustannuksia tulisi enintään 100 x 134 x 14 = 187 600 euroa. Laskelmassa 134 euroa on vankipäivän hinta avovankilassa ja 14 päivää on vankeuden kesto.
Vakavissa ehtojen rikkomisissa tuomioistuin voi päättää, että rangaistus pannaan täytäntöön osittain, tai se voi määrätä teoista yhteisen rangaistuksen tai erillisen rangaistuksen uudesta rikoksesta.
Vastaavantyyppinen tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 1992, jolloin se ei koskenut yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia. Vuonna 2010 julkaistussa tutkimuksessa oli mukana myös yhdyskuntapalveluun tuomittuja, joiden terveydentila todettiin paremmaksi kuin vankien. Tulos selittyy sillä, että vakavasti päihdeongelmaista rikoksentekijää ei tuomita yhdyskuntapalveluun.
Suuri osa rikoksista tehdään alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alaisena. Erityisesti väkivaltarikokset ja alkoholinkäyttö ovat tyypillisesti sidoksissa toisiinsa. Liikennejuopumuksissa päihtyneenä oleminen sisältyy jo teon tunnusmerkistöön. Tyypillinen suomalainen henkirikos tapahtuu edelleen kahden päihtyneen miehen alkoholinkäyttötilanteessa.
Enemmistö vastaajista arvioi, että yhdyskuntapalvelua oheisseuraamuksena suorittavien ja vain yhdyskuntapalveluun tuomittujen väliltä löytyy muita kuin rikosprofiiliin liittyviä eroja. Jos eroja löytyi, vastaajat mainitsivat yleensä oheisyhdyskuntapalvelun suorittajan sosiaalisen aseman olevan parempi ja päihdeongelman harvinaisempi kuin yhdyskuntapalvelun suorittajilla tavallisesti. Osan on ollut vaikea mieltää syyllistyneensä rikokseen.
Syytetystä hankittavalla seuraamusselvityksellä tulee olemaan merkittävä asema harkittaessa ehdotettavaan valvontaan tuomitsemista. Ehdotettava uudistus korostaa syyttäjän vastuuta seuraamusselvityksen pyytäjänä erityisesti tilanteissa, joissa tulisi harkittavaksi ensimmäistä kertaa ehdolliseen vankeuteen tuomittavan valvonta. Tuomioistuimella ei yleensä ole aikuisesta syytetystä ilman seuraamusselvitystä tietoa, jota se ehdotettavaa valvontaseuraamusta harkitessaan tarvitsisi. Aikuisten valvonnan käytännön soveltamisessa on siis tärkeää, että seuraamusselvitys hankitaan jatkossa muulloinkin kuin tapauksissa, joissa syyttäjä arvioi rangaistuksen voivan olla yhdyskuntapalvelua tai valvontarangaistus. Rikosseuraamuslaitoksen ja syyttäjien välisellä suunnitelmallisella yhteistyöllä pyritään yhtenäistämään seuraamusselvityksiä koskevia käytäntöjä jo nyt.