Yhdyskuntaseuraamukseen tuomitsemista edeltää seuraamusselvityksen tekeminen. Nuorten valvonnan osalta selvittelytoimista säädetään laissa nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä (633/2010). Aikuisten valvontaa koskevan seuraamusselvityksen tekemisestä ei ole perusteltua säätää mainitussa laissa, vaan sitä koskevaa seuraamusselvitystä koskeva sääntely on syytä ottaa yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevaan yleislakiin. Lain seuraamusselvitystä koskevaa 10 §:ää ehdotetaan täydennettäväksi asiaa koskevilla säännöksillä.
Yhteensä valvontaan sisältyvien tapaamisten ja ohjelmien sekä seuraamusselvitysten ja vankeudeksi muunnettujen valvontojen kustannukset olisivat näin arvioituina noin 3 700 000 euroa vuodessa. Ehdotusten kustannusten arvioinnissa on poikkeuksellisen paljon epävarmuustekijöitä.
Tanskan rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän keskeiset lait ovat rikoslaki (straffeloven) ja laki rangaistusten täytäntöönpanosta (lov om fuldbyrdelse af straf). Myös Tanskassa on laajennettu yhdyskuntaseuraamusten käyttöalaa ja tuomioistuimilla on käytössään aikaisempaa enemmän vaihtoehtoja yhdyskuntaseuraamuksiin tuomitsemiseksi.
Ensimmäinen sähköisen valvonnan toteutustapa oli vuonna 2006 voimaan tulleeseen vankeuslakiin perustunut Rikosseuraamuslaitoksen ja valvottua koevapautta suorittavan vangin välinen yhteydenpito vangin haltuun annettua matkapuhelinta käyttäen. Tämän jälkeen sähköistä valvontaa on rangaistusten täytäntöönpanossa jatkuvasti lisätty, ja sitä on myös laajennettu uusiin käyttötilanteisiin. Merkittävin yksittäinen askel oli sähköiseen valvontaan perustuvan rikosoikeudellisen seuraamuksen, valvontarangaistuksen, käyttöönotto vuonna 2011. Tämän jälkeen sähköinen valvonta laajennettiin koskemaan kaikkia koevapaudessa olevia vankeja, ja sen käyttö mahdollistettiin myös avolaitokseen sijoitettujen vankien sekä poistumislupien valvonnassa. Samaan aikaan alan teknologinen kehitys on ollut nopeaa, ja se on myös tuonut seuraamusjärjestelmään uusia sähköisen valvonnan toteutustapoja.
Nykyään käytössä olevien yhdyskuntaseuraamusten kustannukset vaihtelevat paljon sekä eri seuraamuslajien välillä että yksittäisiä seuraamuksia vertailtaessa. Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi rangaistuksen valvonnan tapa, mahdolliset Rikosseuraamuslaitoksen toimintaohjelmat ja rikoksentekijän päihderiippuvuuden hoito. Runsaasti yksilötyötä edellyttävä seuraamus vaatii henkilöstöresursseja, jotka nostavat kustannuksia. Seuraamuksen tekninen valvonta on yleensä edullista verrattuna valvontatapoihin, jotka perustuvat Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen ja tuomitun väliseen henkilökohtaiseen yhteydenpitoon.
Yhdyskuntaseuraamuksiin sisältyy aina tuomittua velvoittavaa sisältöä, joka seuraamuksesta riippuen vaikuttaa tuomitun arkeen eri tavoin. Sekä lainsäädännössä että tuomitun yksilöllisten tarpeiden perusteella valmisteltavassa rangaistusajan suunnitelmassa voidaan hyvinkin tarkasti määritellä tuomitun arkea: työtä, opiskelua ja muuta ajankäyttöä, asumista ja päihteettömyyttä.
Yhdyskuntaseuraamuksiin voi seuraamuksesta riippuen sisältyä Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen ja rangaistusta suorittavan välisiä valvontatapaamisia. Nykyiseen nuorten ehdollisen vankeuden valvontaan kuuluu valvojan tai apuvalvojan ja tuomitun säännöllisiä tapaamisia, joiden tarkoituksena on seurata tuomitun olosuhteita ja niissä tapahtuvia muutoksia sekä parantaa hänen kykyään elää rikoksetonta elämää. Tapaamisiin voi sisältyä keskusteluja tehdystä rikoksesta ja muuta rikollisen käyttäytymisen vähentämiseen suuntautuvaa toimintaa sekä esimerkiksi valvottavan opastamista työ- ja sosiaaliviranomaisten kanssa asiointiin.