Nuorten valvonta on tärkeä osa seuraamusjärjestelmää, ja se on toiminut asianmukaisesti. On perusteltua, että rangaistusjärjestelmässä otetaan huomioon nuoret erityisryhmänä. Rangaistusjärjestelmässä nuorten kohtelu on aikuisia lievempää ja enemmän erityispreventiivisesti suuntautunutta. Erityispreventiolla eli -estävyydellä tarkoitetaan rikoksentekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien huomioon ottamista siten, että seuraamus ehkäisisi rikosten uusimista mahdollisimman tehokkaasti. Nuorista 15-17-vuotiaat ovat myös lastensuojelujärjestelmän piirissä. Lastensuojelulaki (417/2007) sisältää myös 18-20-vuotiaita nuoria koskevaa sääntelyä. Lapsen etu on kansainvälisten sopimusten mukaisesti lapsia koskevan sääntelyn ja viranomaistoiminnan lähtökohta.
Kuntoutukseen ja hoitoon liittyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Rikosseuraamuslaitoksella olisi kuitenkin oikeus saada tarpeelliset tiedot siitä, onko valvottava osallistunut rangaistusajan suunnitelmassa todetuin tavoin kuntoutukseen tai hoitoon. Lain 31 §:n säännökset mahdollistavat tiedonsaannin.
Ehdollinen tuomio valitaan, jos se huolimatta tekijän mahdollisesta aiemmasta rikollisuudesta on edelleen kohtuullinen ja tarkoituksenmukainen reaktio. Rangaistuslajin valinnassa kiinnitetään huomiota kaikkiin rangaistuksen mittaamisperusteisiin, ja harkinnassa otetaan lähtökohdaksi teon laatu ja törkeys.
Valvonta on rangaistus, lähemmin todettuna ehdollisen vankeuden oheisseuraamus. Oheisseuraamuksilla on kahtalainen tehtävä: niillä voidaan ankaroittaa itse perusseuraamusta, jolloin ne ovat keino toteuttaa rangaistuksen määräämisessä vaikuttavaa suhteellisuusperiaatetta aiempaa tarkemmin. Mutta oheisseuraamuksiin voidaan liittää myös sosiaalistava ulottuvuus, jolloin niiden käyttöä ohjaa ennen kaikkea pyrkimys aiempaa tehokkaampaan erityisestävään vaikuttamiseen. Ehdollisen vankeusrangaistuksen nykyisistä oheisseuraamuksista oheissakko palvelee ensin mainittua tavoitetta, nuorille määrättävä valvonta ennen kaikkea jälkimmäistä tavoitetta. Yhdyskuntapalvelun tuomitseminen oheisseuraamuksena perustuu suhteellisuusperiaatteeseen, mutta siinä voidaan nähdä myös erityisestäviä piirteitä.
Ehdollisen rangaistuksen riittämättömyyttä koskeva valvonnan tuomitsemisen edellytys yhdistäisi oheisvalvonnan johdonmukaisesti muiden oheisseuraamusten soveltamiskriteereihin. Ilman tällaista yhteistä edellytystä oheisseuraamusten tuomitsemisen kriteerejä voitaisiin pitää jonkin verran epäjohdonmukaisina ja rangaistuskäytännön ennustettavuuden kannalta ongelmallisina.
Rikosseuraamuslaitos on selvittänyt kyselytutkimuksella yhdyskuntapalvelun käyttöä ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena. Webropol –muodossa toteutettu kysely lähetettiin kaikkiin Rikosseuraamuslaitoksen aluekeskuksiin ja yhdyskuntaseuraamustoimistoihin kesäkuussa 2017. Tavoitteena oli kerätä yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanossa toimivilta virkamiehiltä tietoa ja kehittämisehdotuksia oheisseuraamusten uudistamista varten. Rikosseuraamuslaitos sai yhteensä 32 vastausta.
Aikuisten valvontaan sovellettaisiin siten osittain samoja reagointikeinoja velvollisuuksien rikkomistilanteissa kuin nuortenkin valvonnassa: huomautusta, varoitusta ja valvonta-ajan pidentämistä. Käytettävissä olisi myös nouto valvontatapaamiseen tai vastaavanlaiseen tilaisuuteen lain 24 §:n mukaisesti. Näiden lisäksi olisi mahdollista yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 26 §:n mukaisen törkeän rikkomisen tilanteissa muuntaa suorittamatta oleva valvonta-aika ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. Asian käsittelyssä noudatettaisiin 26 §:n 2 momenttia, jossa säädetään menettelystä käsiteltäessä törkeää velvollisuuksien rikkomista tuomioistuimessa. Samoin sovellettaisiin 26 §:n 3 momenttia, jonka mukaan valitus pykälän nojalla tehdystä ratkaisusta on käsiteltävä kiireellisenä. Vankeudeksi muunnon jälkeen valvonta-aikaa ei enää olisi suoritettavana.