Yhdyskuntarangaistus voidaan tuomita korkeintaan yhden vuoden vankeusrangaistuksen sijaan (rikoslain 48 §). Yhdyskuntarangaistuksen ohessa voidaan tuomita sakkoa ja korkeintaan 60 päivän ehdoton vankeusrangaistus, jos tähän on erityisiä syitä. Yhdyskuntarangaistuksen täytäntöönpano tapahtuu yleishyödyllistä työtä tekemällä tai osallistumalla rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttaviin ohjelmiin ja toimintoihin, kuten sovitteluun. Tuomioistuin voi liittää yhdyskuntarangaistukseen asumista, oleskelua, työtä, opiskelua ja päihteettömyyttä koskevia ehtoja.
Ehdotetut oheisseuraamukset antavat rangaistukselle mielekästä ja tuomitun elämänhallintaa tukevaa sisältöä sekä tekevät rangaistuksesta tuntuvamman. Näin ehdotukset täydentävät asianmukaisella tavalla ehdolliseen vankeusrangaistukseen liittyvää seuraamusjärjestelmäämme.
Jos syytetty suostuu siihen, että ehdolliseen tuomioon tai suojeluvalvontaan liitetään määräys yhdyskuntapalvelusta ja sellainen määräys on sopiva ottaen huomioon syytetyn henkilö ja muut olosuhteet, tätä on pidettävä erityisenä syynä valita ehdollinen tuomio tai suojeluvalvonta vankeuden sijasta. Jos tuomioistuin on päätynyt ehdolliseen tuomioon ja liittänyt siihen yhdyskuntapalvelun mutta olisi muussa tapauksessa tuominnut vankeutta, vankeuden pituus on ilmoitettava tuomion yhteydessä (rikoskaaren 27 luvun 2 a:n §:n 2 momentti).
Edellä sanotun perusteella valvonnan tarpeen arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja voisivat olla ainakin rikoksen vakavuus, rikoksen jo tapahtunut uusiminen, rikokseen johtaneet syyt ja tekijän henkilökohtaiset olot.
Rikoslain 6 luvun mukaan voidaan tuomita ehdollisen ja ehdottoman vankeuden yhdistelmä, jossa ehdottoman vankeuden osuus ei saa alittaa 14 päivää. Ylärajaa ei sitä vastoin ole säädetty. Yhdistelmävankeus määrätään pääasiallisesti tilanteissa, joissa henkilö on syyllistynyt useisiin hyvin erilaisiin rikoksiin, joista osasta yleisen käytännön mukaan tuomitaan ehdollista, osasta ehdotonta vankeutta.
Oikeusministeriö asetti 25 päivänä marraskuuta 2016 työryhmän, jonka tehtäväksi se antoi selvittää mahdollisuuksia ehdollisen vankeusrangaistuksen vaikuttavuuden tehostamiseen sekä ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välisen porrastuksen vähentämiseen. Työryhmän oli selvitettävä ja arvioitava ehdollisen vankeuden tehostamista oheisseuraamusjärjestelmää kehittämällä sekä laadittava ehdotukset tarvittaviksi lainsäädännön muutoksiksi. Työryhmän asettaminen perustui pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategiseen hallitusohjelmaan.
Valvonta ei sisällä samantyyppistä sisäänrakennettua suhteutusta vankeusaikaan kuin yhdyskuntapalvelu ja valvontarangaistus. Valmiin muuntosuhteen puuttuminen ei kuitenkaan estäisi valvonta-ajan osittaista täytäntöönpanoa seuraamuksena törkeästä valvonnan ehtojen rikkomisesta. Kysymyksessä ei siis olisi ehdollisen vankeuden täytäntöönpano, josta säädetään rikoslain 2 c luvun 5 §:ssä ja johon ei tässä yhteydessä esitetä muutoksia. Seuraamukseksi tuomittava vankeus voitaisiin suhteuttaa rikkomuksen vakavuuden lisäksi sen kestoon ja suorittamatta olevaan valvonta-aikaan. Koska kysymyksessä olisi vapaudenmenetys, sen määräisi tuomioistuin.