Yhdyskuntaseuraamuksiin kuuluvat yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n mukaan yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus, nuorisorangaistus ja alle 21-vuotiaana rikoksen tehneille ehdollisen vankeuden tehosteeksi tuomittava valvonta sekä ehdonalaiseen vapauteen päässeen valvonta. Yhdyskuntaseuraamusten tuomitsemista koskevat perussäännökset ovat rikoslaissa. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa ja tarkempaa sisältöä koskevat säännökset on koottu edellä mainittuun täytäntöönpanolakiin, joka sisältää sekä kaikkia yhdyskuntaseuraamuksia koskevaa yleistä sääntelyä että seuraamuskohtaiset erillisiin lukuihin kootut erityissäännökset.
Myös valvontaseuraamukseen johtamattomat seuraamusselvitykset on otettava arviossa huomioon. Jos tällaisia olisi vuosittain yhtä paljon kuin valvontaan johtavia selvityksiä eli 800, kustannukset näistä olisivat enimmillään 800 x 644 eli 515 200 euroa.
Ehdollinen tuomio voidaan nykyisin yhdistää myös vankeuteen yhdistelmätuomiona. Rikoslain 58 §:n mukaan tuomioistuin voi päättää, että osa tuomiosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta, voidaan panna täytäntöön vankeutena. Edellytyksenä on, että ehdottoman vankeuden määräämistä pidetään tarpeellisena, mutta tuomitun henkilökohtaiset olosuhteet puoltavat tuomion määräämistä ehdollisena. Ehdolliseen tuomioon voidaan yhdistää myös oheissakko.
Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää tuomion tai valvontapäätöksen tunnustamista ja valvontatoimen tai vaihtoehtoisen seuraamuksen valvonnan täytäntöönpanoa koskevan pyynnön lähettämisestä toiseen jäsenvaltioon ja suostumisesta toisen jäsenvaltion lähettämän pyynnön täytäntöönpanoon Suomessa. Lain 2 §:n 2 momentin mukaan puitepäätöksessä tarkoitettuja seuraamuksia ja valvontapäätöksiä Suomessa ovat yhdyskuntapalvelu, nuorisorangaistus, valvontarangaistus, ehdollinen vankeusrangaistus ja päätös ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitun valvonnasta, päätös ehdonalaiseen vapauteen päästetyn valvonnasta sekä päätös valvottuun koevapauteen päästämisestä. Siten myös ehdotettava valvonta kuuluu lain soveltamisalaan.
On arvioitava sitä, missä määrin näiden seikkojen tai joidenkin niistä tulisi joko yhdessä tai erikseen voida johtaa valvontaseuraamukseen. Luonnollisesti seuraamuksen määräämisen muutkin edellytykset osaltaan rajaavat seuraamuksen soveltamisalaa. Valvonnan tarpeellisuuteen voidaan varsin perustellusti päätyä etenkin silloin, kun henkilö on jo aikaisemmin toistuvasti tuomittu ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.
Rangaistuslajin valintaa koskevan rikoskaaren 30 luvun säännöksistä suurin osa keskittyy ehdottoman vankeuden käytön ohjaamiseen. Lisäksi tässä yhteydessä säädetään yhteisen rangaistuksen määräämisestä (2 ja 3 §). Luvun 1 §:ssä määritetään rangaistuslajien välistä suhdetta toteamalla vankeus ehdollista tuomiota ja suojeluvalvontaa ankarammaksi seuraamukseksi. Tuomioistuimia kehotetaan yleisesti kiinnittämään erityistä huomiota seikkoihin, jotka puhuvat vankeutta lievemmän seuraamuksen puolesta (4 §).
Ehdotuksella voi pitkällä aikavälillä olla myös Rikosseuraamuslaitoksen kustannuksia vähentävä vaikutus. Tällainen syntyy vankipäivien kustannuksissa, jos uutta ehdollisen ja valvonnan yhdistelmää aletaan tuomita tilanteissa, joissa nykyään tuomitaan ehdotonta vankeutta.