Ruotsissa yhdyskuntaseuraamusjärjestelmää on pyritty yhtenäistämään ja selkiinnyttämään useammassa laajassa rikosseuraamusjärjestelmää koskevassa kokonaisuudistuksessa 1970-luvulta lähtien. Tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen vankeusrangaistuksista yhdyskuntaseuraamuksiin. Uudistusten yhteydessä yhdyskuntaseuraamuksia on monipuolistettu liittämällä käytössä oleviin seuraamuksiin erilaisia yhdistelmävaihtoehtoja, ottamalla käyttöön kokonaan uusia seuraamuksia ja aikaistamalla sekä yksilöllistämällä ehdonalaisen vapauttamisen käytäntöjä yhdyskuntaseuraamuksia hyödyntäen.
Pohjoismaissa on käytössä lukuisia seuraamusten, oheisseuraamusten ja ehtojen yhdistämisen mahdollisuuksia.
Ehdotettava 21 vuotta täyttäneenä rikoksen tehneelle tarkoitettu valvonta ei tulisi sisältämään sellaista säännöllistä viikko-ohjelmaa, jonka sähköinen valvonta olisi mielekästä. Sähköinen valvonta ei ole käytössä myöskään alle 21-vuotiaana rikoksen tehneen ehdollisen vankeuden valvonnassa. Näistä syistä esityksessä ei ehdoteta uuden oheisseuraamuksen sähköistä valvontaa.
Kaikista pahoinpitelyrikoksista arviolta noin 55 prosenttia on kuluvalla vuosikymmenellä tehty alkoholin aiheuttamassa humalassa. Vuonna 2015 ryöstöihin syylliseksi epäillyistä lähes 20 prosenttia oli pelkän alkoholin, kuusi prosenttia huumausaineiden ja kuusi prosenttia päihteiden sekakäytön vaikutuksen alaisena. Päihtyneiden tekijöiden osuus on huomattava myös varkausrikoksissa ja moottorikulkuneuvon käyttövarkauksissa. Koska rikoksentekijän päihteiden käyttöön puuttuminen on uusintarikollisuuden ehkäisyssä keskeistä, päihdekuntoutusta pyritään nykyään järjestämään sekä vankeusrangaistusten että yhdyskuntaseuraamusten osana.
Päihdekuntoutus aiheuttaisi uusia kustannuksia, mutta hoitoa ei tulisi läheskään kaikille 800:lle. Tunteja voisi olla 30 x 500 eli 15 000. Jos päihdehoidon kustannukset lasketaan A-klinikoiden nykyisen tuntihinnan perusteella, kustannukset olisivat tällöin 15 000 x 80 eli 1 200 000 euroa. Kaikille ei todennäköisesti määrättäisi 30 hoitotuntia, joten on realistisempaa käyttää arviossa 25 tuntia (500 x 25 x 80), jolloin kustannukset jäisivät noin miljoonaan euroon. Nämä kustannukset eivät rangaistusten täytäntöönpanossa noudatettavan normaalisuusperiaatteen vuoksi kohdistuisi oikeusministeriön hallinnonalalle, joten ne eivät sisälly edellä mainittuun 3,7 miljoonan euroon.
Päihdehoidon kustannukset
Ohjelmatyö voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: motivointiohjelmiin, vaikuttavuusohjelmiin sekä hyviin käytäntöihin. Ohjelmat voidaan myös ryhmitellä sen ongelman perusteella, johon tietyllä ohjelmalla pyritään vaikuttamaan. Näin voidaan tehdä jaottelu yleisohjelmiin, rikosperusteisiin ohjelmiin ja päihdekuntoutusohjelmiin.